JOKAMIEHENOIKEUS, SAUVAKÄVELY, ASTIANKUIVAUSKAAPPI, ÄITIYSPAKKAUS. Tuttuja juttuja meille suomalaisille. Edellä mainitut asiat ovat ennen kaikkea suomalaisia sosiaalisia keksintöjä, joita ei edes sen suuremmin pohdi. Keksinnöt itsessään ja etenkin niiden vaikutus talouteen jäävät usein hoksaamatta. Ajoittain Suomessakin luetaan uutisia äitiyspakkauksen menestystarinasta. Esimerkiksi Skotlannissa, Kanadan Albertan provinssissa tai Yhdysvaltain Teksasin osavaltion Bearin piirikunnassa on jaettu äskettäin äitiyspakkauksia. Nerokkaaksi hehkutettu sikäläinen uutuus laatikkoineen päivineen on ensimmäisen kerran otettu Suomessa käyttöön sotien jälkeisenä pula-aikana. Alkuaikoina huoltolautakunta teki päätöksen siitä, millaisessa muodossa äitiyspakkaus annettiin hakijalle. Vaihtoehtoja oli kolme. Vuonna 1949 äitiysavustus laajeni ja kaikilla äidillä oli mahdollisuus saada äitiyspakkaus tuloista riippumatta.
Suomalaisten sosiaalisten innovaatioiden lähteille eli niiden taustoihin ja historiaan käyn aika-ajoin tutustumassa Ilkka Taipaleen toimittamaa kirjaa lukemalla. Sain kirjan sen toimittajalta itseltään omistuskirjoituksen kera heinäkuussa 2007 Vimpelin Saarikentällä pelatun julkkispesis-ottelun jälkeen. Kentällä taitojaan mittelivät Weikkolan Wapaa Waltio ja Suur-Pohjanmaa, riveissään liike-, järjestö- ja pankkialan vaikuttajia sekä kansanedustajia. Ottelutapahtumassa oli mukana myös esimerkiksi urheilijavieras – vaikkapa keihäänheittäjä Mikaela Ingberg.
Kirjassakin mainittu pesäpallo syntyi agraariyhteiskunnassa suomalaisen luovuuden ja sosiaalisen tarpeen eli lasten ja nuorten kasvatuksen ja yhdessäolon seurauksena.
Keksinnöt ja kirja sopivat hyvin satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlintaan. Mietitäänpäs hetki, millainen Suomi olisi, jos ei olisi keksitty pyykkilaituria, tekstiviestiä, kirjastoa, peruskoulua, isyyslomaa, omaishoidon tukea, lämmintä ja maksutonta kouluruokailua, työeläkejärjestelmää, talkoita, saunaa tai vaikkapa Afrikan tähteä?
