EVIJÄRVELÄINEN Anna-Mari Matokangas aloitti elokuussa 2021 Cambridge-menetelmällä laihduttamisen, ja kahdeksassa kuukaudessa kotihoidossa työskentelevän lähihoitajan elämä on kokenut myönteisen mullistuksen.
–Aloitin Cambridge-ohjelmalla viime elokuussa ja olen tänä aikana oppinut tosi paljon. Olen päässyt eroon sokerikoukusta ja löytänyt liikunnan ilon uudestaan. Tämä on ollut antoisa matka, sanoo Matokangas.
Kilot olivat kertyneet kahden lapsen odotusajan myötä, parikymmentä kiloa lasta kohden. Se, mitä näkyi peilistä, ei enää miellyttänyt. Ei jaksanut leikkiä lasten kanssa lattialla. Ei pystynyt juoksemaan, nivelet olivat kipeät. Kyykkääminen teki kipeää.
–En jaksanut enää mitään, summaa Matokangas tuntemuksiaan.
HÄN LÖYSI valmentajakseen Kaustisilla työskentelevän Sari Nivan ja aloitti Cambridge-ohjelman. Ohjelmassa aloitettiin syömällä valmiita ateriapusseja, ja kahden viikon välein lisättiin yksi tavallinen ateria kerrallaan, jotta asiakas oppisi mieltämään oikein koostetun aterian.
–Ensimmäiset neljä päivää olivat kauheita sokerikoulun takia. En kuitenkaan lipsunut, ja vähitellen alkoi helpottaa.
Ohjelma rakennetaan kunkin tarpeiden ja toiveiden mukaiseksi. Alussa ohjelma oli syömisten puolesta tosi tiukka, joten muuta ei jaksanut ajatella. Sitten mukaan tuli pieniä puolen tunnin kävelylenkkejä. Kun kalorimäärä oli kasvanut, Matokangas pääsi tammikuussa salille. Tällä hetkellä hän harrastaa liikuntaa kolmesta viiteen kertaa viikossa sen mukaan, miten töiltä ja kotiasioilta ehtii.
–Evijärven kuntoilukeskus on aivan ihana paikka. Se on tilava ja laitteet ovat tosi hyvät. Sinne on aina kiva mennä.
MATOKANGAS kertoo parhaaksi asiaksi tässä uudessa olossaan elämänlaadun paranemisen. Hän kokee olevansa virkeämpi ja jaksavansa paljon enemmän. Työ on fyysisesti rasittavaa ja siinä joutuu taipumaan monenlaisiin asentoihin, mutta se ei enää haittaa. Lasten kanssa jaksaa touhuta, yöunet ovat paremmat, kun syö säännöllisesti.
–Ruokailu, uni ja liikunta kulkevat käsi kädessä. Pitää huolehtia joka osa-alueesta, jotta voi hyvin. Lepo ja uni jäävät usein vajaiksi.
Puhumme myös ihmisenä kehittymisestä. Moni on kysynyt, miten pystyy pudottamaan painoa kymmeniä kiloja.
–Valmentajan apu on ollut minulle korvaamaton. Yksin en olisi tähän pystynyt. Minulla on ollut tosi onneton selkäranka, mutta se on kasvanut matkan varrella. Nykyään olen vahvempi. Ennen en halunnut ottaa mihinkään kantaa. Koin nuoresta asti ulkonäköpaineita. Koin, että en ollut niin siro kuin muut ja se meni ihon alle. Halusin olla sosiaalisissa tilanteissa kiltti ja kiva kaikille, miellyttää kaikkia.
Kyseessä on ollut myös henkinen matka, sanoo Matokangas. Vieläkin tulee päiviä, jolloin hän ei näe itseään hoikkana. Silloin katsottava kokovartalopeiliin. Miellyttämisenhalu on kuitenkin poissa eikä hän enää pyydä anteeksi olemassaoloaan.
–Olen tajunnut, että ei tarvitse miellyttää muita kuin itseäni, ja rakkaitani eikä tarvitse mielistellä. Olemiseeni on tullut vahvuutta, ajattelen itseni kautta enemmän.
Aino Alppinen
