Saako maanomistaja tietää ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta, tuleeko kiinteistölle tuulimyllyä, sähköasemaa tai tietä?
-Tuulivoimahankkeessa turbiinien sijoittelu suunnitellaan melko myöhäisessä vaiheessa hanketta sen jälkeen, kun luontoselvitykset, kaavoitus ja YVA-prosessi ovat jo hyvin loppuvaiheessa. Maanvuokrasopimukset puolestaan tehdään jo hyvin aikaisessa vaiheessa hanketta. Tästä syystä johtuen turbiinin sijoittumista tietylle tontille ei voida tietää maanvuokrasopimuksen allekirjoitusvaiheessa, sanoo Winda Energyn projektipäällikkö Aino Huotari.
Kuinka tiheään tuulivoimaloita sijoitetaan ja mikä siihen vaikuttaa?
-Tuuliturbiinien sijoitteluun vaikuttaa hankealueen maasto sekä turbiinien sijainti toisiinsa nähden. Tuulivoimaloiden lapojen pyöriminen aiheuttaa turbulenssia ja tästä johtuen tuulivoimaloita ei voida sijoittaa tuulipuistossa liian lähelle toisiaan. Tuulivoimaloiden väliin on jätettävä runsaasti tilaa ja siksi varsinaiset voimalat perustuksineen, tieverkostoineen ja muine rakenteineen vievät vain pari prosenttia tuulipuiston kokonaispinta-alasta. Nyrkkisääntönä nykyiset tuulivoimaturbiinit sijoitellaan noin kilometrin päähän toisistaan, kertoo Huotari.
Inflaation vuoksi nyt määritelty hehtaarikohtainen vuosivuokrasumma tulee olemaan jo kymmenen vuoden päästä huomattavasti vaatimattomampi rahan arvoltaan kuin nyt. Onko vuokrasummissa indeksikorotuksia?
-Yhtiömme tapana on ollut sitoa maanvuokrasopimusten vuokrataso elinkustannusindeksiin ja vuokran määrä on tarkistettu vuosittain edellä mainitun indeksin mukaiseksi, Huotari toteaa.
Kuinka pitkäksi aikaa vuokrasopimus tehdään?
-Vuokrasopimukset tehdään määräajaksi ja lähtökohtaisesti vuokra-aika olisi noin 50 vuotta vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Tämä on määritelty sen perusteella, että nykyaikaisten tuulivoimaloiden käyttöikä on 30-40 vuotta ja tuulivoimahankkeen hankekehitykseen ennen voimaloiden käyttöönottoa kuluu 4-6 tai jopa 10 vuotta, jos ongelmia esiintyy.
Kuinka monta tuulimyllyä ja sähköasemaa on suunnitelmissa rakentaa?
-Turbiinien lukumäärä hankkeessa riippuu alueen tuuliolosuhteista ja siitä, millaiseksi hankealue tarkentuu hankekehityksen myötä. Tämänhetkinen arviomme on, että Niivilänniityn alueelle voitaisiin sijoittaa maksimissaan 45-55 turbiinia ja rakennettaisiin 1-2 sähköasemaa.
Yleinen pelko on, että hankkeen jälkeen tai yhtiön mentyä vararikkoon tuulimylly jää maanomistajan vastuulle poistettavaksi. Onko tämä pelko aiheellinen?
-Toimintatapamme on, että tuulivoimahanketta varten perustetaan erillinen hankeyhtiö, jonka kautta tuulivoimaloita ja sen taloutta hallinnoidaan. Hankeyhtiö rekisteröidään siihen kuntaan, jossa tuulipuisto sijaitsee. Tuulivoima on hyvin pääomavaltainen energian tuotantomuoto eli tuulivoiman hankekehitys- ja investointikustannukset ovat korkeat, mutta käytön aikaiset kustannukset pienet. Kun tuulivoimalat on otettu kaupalliseen käyttöön ja ne tuottavat sähköä, syntyy kustannuksia ainoastaan kunnossapidosta, kun tuulivoimaloiden polttoaine on ilmaista. Siksi hankeyhtiön konkurssi tuulivoimaloiden kaupallisen käytön aikana on epätodennäköistä.
Tehdäänkö purkua varten vakuusrahasto?
-Tuulivoimaloiden purkua ajatellen perustetaan purkuvakuusrahasto, joka kattaa tuulivoimaloiden purkukustannukset siinä tapauksessa, että hankeyhtiö menisi konkurssiin. Purkuvakuusrahastosta sovitaan maanomistajien kanssa tehtävissä maanvuokrasopimuksista. Tätä varten perustetaan yhteinen tili, jonka varoja voidaan käyttää tuulivoimaloiden purkamiseen, ja jonne tuulivoimaloita hallinnoiva hankeyhtiö tallettaa tuulivoimaloiden kaupallisen käytön aikana vuosittain sovitun summan rahaa, kertoo Aino Huotari.
Tapani Tyynelä
