–Monille vanhemmille ihmisille, joille sota on tutumpi asia, on mieleen noussut epävarmuutta, huolta ja pelkoa. Olo ei ole niin turvallinen kuin ennen. Turvallisuudentunne on tekijä, jota ei voi sivuuttaa.
Ylipäätään turvallisuusasiat kiinnostavat. Esimerkkinä hän nostaa esille Naisten valmiusliiton varautumiskurssien täyttymisen muutamassa minuutissa varausten paikkojen tultua varattaviksi.
–Ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, miten voi varautua ja miten voi vahvistaa omaa turvallisuuden tunnetta ja kriisinkestävyyttä.
–Omassa kokemuspiirissäni valmistautuminen poikkeustilanteisiin näkyy erityisesti Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa, jossa olen mukana; siellä tarkkaillaan tilannetta kaiken aikaa ja halutaan olla ajan tasalla erilaisten poikkeustilanteiden varalta.
MITEN turvallisuudentunnetta voi ylläpitää ja lisätä?
Vainion mukaan turvallisuus lähtee kotoa, siellä tulisi olla turvallista ja hyvä olla. Käytännön varautuminen auttaa. Palo-, sähkö- ja tietoturvallisuus ovat asioita, jotka tiedetään ja tunnistetaan, mutta onko niihin perehdytty?
–Kotona ei saisi olla liikkumista estävää tavaraa, ja puhelimessa tulisi olla 112Suomi-sovellus, jossa on muitakin tärkeitä puhelinnumeroita kuin hätänumero. Itselleni luo turvaa, että puhelimessa on ICE-koodi eli puhelinnumero yhteyshenkilölle. Olen ajatellut, että jos joudun vaikka auto-onnettomuuteen, olisi hyvä, jos ensimmäinen paikalle tulija osaisi ensiapua. Samoin, jos olen itse sen ensimmäinen onnettomuuspaikalle tulija, tietäisin, mitä tehdä. Ensiaputaidot kannattaa ottaa haltuun ja myös päivittää niitä.
Poikkeustilanteen varalta jokaisella olisi hyvä olla oma toimintasuunnitelma. Ennen koronaa Vainio esitti koulutuksissa realistisena ja käytännönläheisenä esimerkkinä influenssan, josta hänellä oli oma kokemus, tai jalan katkeamisen.
–Kenelle voin soittaa ja pyytää apua? Naapurin nimi tai puhelinnumero olisi hyvä olla tiedossa. Sittemmin kauppa-apua on tarvittu laajastikin.
–Ensimmäiseksi ongelmaksi voi muodostua puhtaan veden saanti vesikatkon aikana. Vesikriisi, eli tilanne, jossa useammalla taloudella samanaikaisesti on katko puhtaan veden saannissa, tapahtuu keskimäärin viikoittain jossain päin Suomea.
Kotona tulisikin olla puhtaita astioita veden säilömistä varten.
Toisena esimerkkinä hän nostaa esille sähkökatkon. –Esimerkiksi kaupungissa saatetaan ajatella, että jos tulee sähkökatko, voi hakea kaupasta jotain valmista, mutta kauppakin toimii sähköllä, eli sinne ei välttämättä pääse, tai jos pääsee jonnekin, pankkikortti ei toimi, eli pitäisi olla aina varalta käteistä rahaa kotona.
Poikkeusolojen tuomissa haasteissa tarvitaan monenlaisia taitoja.
–Vielä, kun Google toimii, kannattaa tarkistaa, mitä kotivarassa olisi hyvä olla ja kuinka toimia erilaisissa hätätilanteissa. Ennemmin tai myöhemmin on vastassa tilanne, ettet voi googlata kaikkea. Sähkökatkojen sattuessa datamastojen varavirtajärjestelmät kestävät muutaman tunnin, sitten tiedonvälityskaista väistämättä pienenee. Siinä tilanteessa pitää välttää pitkien puheluiden puhumista ja käyttää mieluummin tekstiviestejä, jotka jäävät jonottamaan, jos kaistaa ei ole sillä hetkellä vapaana. Siltä varalta, että nettiä ja mobiiliverkkoa ei ole käytettävissä, täytyy miettiä, mitkä ovat tärkeimmät tiedot, joita voi tarvita ja ottaa ne talteen.
TOINEN asia, mikä helpottaa epävarmuuden ja pelon tunteita, on puhuminen.
–Ystävien, perheenjäsenten kanssa, kuuluminen johonkin yhteisöön, jossa näistä asioista voi puhua; vaikka liikuntaryhmässä, eläkeläisporukassa, missä tahansa yhteisössä, missä voi jakaa tunteita, saada vertaistukea ja tunnetta siitä, että ei ole yksin. Yhteisöllisyys on meille hirmu tärkeätä.
OSA varautumista on kyläturvallisuus, joka on aiheena lähellä Aana Vainion sydäntä.
–Esimerkki varautumisesta kylällä on esimerkiksi se, että kylätalolla voitaisiin hätämajoittaa ihmisiä vaikkapa tulipalon jälkeen, että sieltä löytyisi muutamalle ihmiselle tyynyt, peitot ja lakanat, purkkiruokaa ja muuta oleellista.
SPEK muistuttaa ohjeistuksessaan pitämään myös naapurista huolta. Avun tarvitsija voi olla ikäihminen, yksinhuoltaja pienten lasten kanssa tai kuumeessa oleva flunssapotilas. –Voimme kysyä, tarvitseeko naapuri tai tuttava apua. Avun pyytäminen meille suomalaisille on vaikeaa, samoin voi olla sen vastaanottaminen. Sillä, että kysyy, voiko auttaa jotenkin, on iso merkitys.
Jos kokee, että voi auttaa arjen häiriötilanteissa muita, voi ilmoittautua mukaan Vapepan toimintaan.
–Vapepa auttaa viranomaisia pyydettäessä monella tapaa, esimerkiksi kauppa- ja asiointiapua on tarjottu. Jos on kriisitilanne, tarvitaan ruokaa, liikenteenohjausta, suunnittelua ja koordinointia; sekään ei estä osallistumasta, jos ei ole maastokelpoinen.
