KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten Järviseudun Sanomissa kerrottiin, kuinka Lappajärven kunta on pian saanut 20 miljoonaa markkaa takaisin (5,6 miljoonaa euroa nykyrahassa, toimittajan huomautus). Lappajärven kunta lainasi kyseisen summan Lomayhtymälle kylpylän rakentamiseen. Lainaa Lappajärven kunnalle lyhennettiin sitä mukaa vuosien saatossa, kun valtionosuuksia korotettiin hankkeeseen.
Jutussa haastateltu Lappajärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Korri totesi:
–Valtion avustus tulee pahasti jälkikäteen. Korot jäivät saamatta, mutta oikeudenmukaisuus on vihdoin toteutunut.
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1995 Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen viimeisen erän, joka oli 4 380 000 markkaa (1,24 miljoonaa euroa). Lomayhtymä sai Kivitipun rakentamiseen yhteensä 32 miljoonaa markkaa, joka oli 80 prosenttia rakennuskustannuksista. Kokonaiskustannukset olivat aikoinaan 44,5 miljoonaa markkaa (12,6 miljoonaa euroa).
Kivitipun rakentamisesta puhuttiin jo 1970-luvulla. Kun rakentaminen oli jo päätetty aloittaa, tuli tieto, että valtion rahoitus loppuu. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana tuolloin toimi Teuvo Sadeharju ja hallituksen Jaakko Harju. Epäuskoisia tuolloin riitti, mutta Lappajärven kuntalaiva pysyi kurssissa.
–Yksikin valittaja olisi voinut kaataa kunnanvaltuuston rahoituspäätöksen, mutta kukaan ei valittanut, Jaakko Harju kertoi haastattelussa ja selvitti kunnan riskinoton taustaa vuonna 1995.
Tuolloin aikoinaan pidettiin neuvottelu kunnan ja Lomayhtymän välillä Kivitipun puuttuvasta rahoituksesta. Kunnan edustajat tarjosivat lainaa ja Lomayhtymä otti sen vastaan. Kylpylän rakennushanke olisi muussa tapauksessa kariutunut, sillä Lomayhtymä oli jo suunnitellut käyttävänsä Kivitipun alkurahoituksen muihin kohteisiinsa.
Loppurahoitus järjestyi lopulta Esko Ahon pääministerikaudella, kun kylpylä oli jo valmis.
”Lappajärvellä on nyt samanlainen parlamentaarisella rahoituksella tehty kylpylä kuin Imatralla ja Vöyrillä. Ne kaikki ovat saaneet 80 prosenttia valtionrahoitusta rakennuskustannuksiinsa. Lappajärvenkin kylpylää voi siten jokainen veronmaksaja pitää omanaan.”
Kivitippu oli viimeinen kylpylä, jota rahoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen varoista, tuolloinen Raha-automaattiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vihriälä selvitti.
Alun perin kustannuksesta päätettiin vuonna 1985 maksaa 80 prosenttia, mutta hallituksen (Holkeri 1987–91) vaihtuminen muutti asioiden suunnan – Kivitippuun ei anneta penniäkään. Esko Ahon hallitus sitten viimein sai rahoituksen maaliin.
Kivitippu valmistui syksyllä 1989. Jutussa mainitaan, kuinka valtion rahojen viivästyminen johti Lappajärven kunnan korottomaan 20 miljoonan markan lainaan. Vuonna 1995 Lomayhtymällä oli korotonta lainaa enää jäljellä 2,5 miljoonaa markkaa (700 000 euroa) jäljellä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Korri kertoi, kuinka Lappajärven kunta oli menettänyt korkotappioina yli 11 miljoonaa markkaa (3,1 miljoonaa euroa). Kunnanhallituksen puheenjohtaja Reijo Murtomäki arvioi taasen, että kunta saa Kivitipun ansiosta lisää työllisyyttä ja verotuloja, mikä pikkuhiljaa korvaa korkotappiot.
Lähteenä: Järviseudun Sanomat 23.3.1995
