–Oman pontimensa luonnontieteisiin painottamiselle toi myös valintakoeuudistus, joka korostaa luonnontieteiden arvosanojen vaikutusta korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, kertoi lukion rehtori Tarja Puro. –Haluamme myös herätellä opiskelijoiden omaa ajattelua ja kriittisyyttä.
Jo ensimmäinen yhteishaku toi lukioon neljän uutta opiskelijaa muilta paikkakunnilta, viime syksynä muualta tulleita opiskelijoita aloitti kaksi. Kolmannen yhteishaun markkinointi on käynnistynyt. Geolukiota markkinoidaan pääasiassa sosiaalisen median kanavissa, joissa nuoret ovat. Yhteishaku alkaa 22. helmikuuta ja päättyy 23. maaliskuuta. –Meidän haasteemme ovat kulkuyhteydet muualta, mikä voi muodostua muualta tulevalle opiskelijalle hankalaksi. Kuten eräs opiskelija totesi palautteessaan: hyvä lukio, huono sijainti.
Geolukiossa opiskelee 54 opiskelijaa. –Haluamme tarjota opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Olemme hyvässä etukenossa digitaalisen kehityksen suhteen ja madallamme toimintakulttuurillamme kynnystä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon, joihin suurin osa opiskelijoistamme menee. Yhtenä erikoiskurssina tarjoamme kurkistusta korkeakouluelämään.
Viime syksyn alkajista puolet laittoi yhteishaussa toiveen luonnontieteiden linjalla opiskelusta, mutta lopulta kaikki innostuivat siihen mukaan. Yksi selittävä tekijä on Puron mukaan tekemällä oppiminen.
–Tutkimushaasteet luodaan itse ja opiskelu tapahtuu tekemällä omaa portfoliota.
Lukio järjestää viidestä kuuteen omaa erikoiskurssia, joilla on mukana kahden vastuuopettajan lisäksi vierailevia asiantuntijoita.
–Esimerkiksi nyt on käynnissä alkajille sukellus luonnontieteisiin -kurssi, jossa tutkimme viikon tai kahden ajan erilaisia ilmiöitä ja teemoja, kuten vettä tai maaperää, luonnontieteiden pohjalta, Mäenpää totesi.
Geolukion opiskelijat ovat innostuneet ajatuksesta osallistua Global Scients Award -kilpailuun.
–Täsmällisiä tutkimusaiheita ei vielä ole selvillä.
ARVIOINNIN kehittäminen on aloitettu Lappajärvellä jo ennen Geolukion perustamista. –Meillä oli kehitysprojekti yhdessä Kristiinankaupungin lukion kanssa. Uusi opintosuunnitelma monipuolisti sitä, miten osaamista voi näyttää. Peruskursseilla yksi iso tentti lopussa korvaantuu esimerkiksi välitentillä ja loppukokeen voi suorittaa suullisesti tai pari- tai ryhmäkokeena. Myös luntio-kokeita, joihin lunttilapun saa ottaa mukaan, on järjestetty.
–Koe on myös oppimistilanne, Mäenpää totesi. –Työelämässäkin tehdään paljon tiimissä, joten siihen on hyvä oppia.
Kokeen jälkeen tehdään itsearviointi, jossa opiskelijat ovat hänen näkemyksensä mukaan hyvin rehellisiä ja kertovat esimerkiksi, jos paritentissä toinen opiskelija osasi paremmin kuin hän itse.
Arvosanaan vaikuttavat tietysti myös tuntiaktiivisuus ja kotitehtävien tekeminen. –Osalle suullinen koe sopii tosi hyvin, arvioi Puro.
Iso harppaus koulun kansainvälistymisessä on yhteistyökoulu Japanissa, Ikeda Senior Highschool.
–Opiskelijat ovat nyt kaksi kertaa tutustuneet toisiinsa etäyhteydellä ja keskustelleet pienissä ryhmissä. Tutustumisen jälkeen syvennetään yhteistyötä esitelmiin, asiantuntijaluentoihin sekä tutkimusyhteistyöhön, jossa samasta aiheesta tehdään tutkimusta molemmissa kouluissa ja tuloksia vertaillaan. Täällä on erikoisuutena kraatterijärvi, heillä on koulun vieressä tulivuori.
–Alkajat ovat jo suunnitelleet, että perinteinen jatkajien leirikoulu järjestettäisiin ensi lukuvuonna Japanissa, Puro totesi.
PIENISSÄ lukioissa opiskeleminen voi olla iso etu. –Yksi opiskelija vaihtoi ensimmäisen vuoden jälkeen takaisin kotipaikkakunnan lukioon, kun isommassa kaupungissa joutui olemaan melkein koko lukuvuoden etäopiskelussa. Meillä lähiopetus on onnistunut hyvin.
Mahdollisuus opiskella pienessä opinahjossa kursseja, jotka ovat isommissa itsestään selviä, pyritään tarjoamaan erilaisin järjestelyin. Harvinaisempia kursseja toteutetaan yhteistyössä muiden alueen lukioiden kanssa; parhaillaan fysiikan kertauskurssin opetus tulee toisesta lukiosta ja vastaavasti psykologian kertaus striimataan muualle.
–Meillä on tiivis yhteistyö Evijärven ja Vimpelin lukioiden kanssa. On ollut hyvä idea laittaa hynttyyt yhteen. Käytämme tarvittaessa myös Tutor Housen palveluita eli kustannamme opiskelijalle kursseja, joita emme voi itse tarjota, mutta jotka ovat heille tärkeitä.
Toteutuessaan KOPA-hanke eli Järviseudun alueiden lukio- ja perusopetuksen yhdistäminen yhden hallinnon alle laajentaisi opintotarjontaa entisestään. –Toinen etu olisi se, että lukio-opetukseen saadaan kaikkiin aineisiin pätevät opettajat, jotka voivat keskittyä oman oppiaineensa opetukseen, Puro arvioi.
OSA Geolukion toimintakulttuuria on opiskelijoiden osallistaminen. Kaikki opiskelijat kuuluvat johonkin tiimiin, joissa kokoonnutaan 5–6 kertaa lukuvuoden aikana.
–Tapahtumatiimi esimerkiksi vastaa osaltaan koululla järjestettävien tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta, tilatiimi taas on saanut käyttää rahaa lukion ilmeen kehittämiseen: opiskelijat valitsivat verhoja ja huonekaluja sekä erilaisia pelejä välituntiaktiviteeteiksi.
Korona-aikana, kun nuorille ei ole koulun ulkopuolella voitu järjestää tapahtumia, on koululle kokoonnuttu peli-iltoihin lautapelien ääreen samoilla porukoilla, joilla ollaan yhdessä koulupäivän aikanakin.
–Opettajat ovat olleet iltoja valvomassa. Ne ovat olleet todella tykättyjä, kertoi Tarja Puro.
