Vimpeliläinen Eveliina Lindberg haluaa omalta osaltaan olla myös murtamassa mielen ongelmiin liittyviä tabuja toimiessaan yhtenä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kokemusasiantuntijoista. Mielenterveys koetaan vieläkin yksilön tasolla arkana aiheena, vaikka siitä on alettu puhua julkisuudessa erilaisista näkökulmista.
–Tarvitaan avoimuutta, uskallusta puhua avoimemmin omista ajatuksista ja tunteista. Tarvitaan yhä niitä, jotka uskaltavat kertoa kokemuksistaan, sitten ehkä joku toinenkin uskaltaa. Kukaan ei ole haavoittumaton ja rikkoontumaton, meistä tulee rakastettavia ja inhimillisempiä sen takia, että olemme epätäydellisiä ja rikkinäisiä, enemmän tai vähemmän, jokainen. Haluan rohkaista ihmisiä hakemaan apua, ei siinä ole hävettävää, ettei ole aina tasapainossa, toteaa Lindberg.
–Kasvoin alkoholistiperheessä. Olin isosti tunteva, herkkä lapsi, joka ei tullut kohdatuksi sellaisena kuin olin. Opin siihen, että tunteet piti peittää ja käsitellä itse, häpeämään tunteitani, olemaan kiltti ja huomaamaton. Opin selviytymään tunteiden kanssa yksinäni. Nuorena aikuisena se heijastui turvattomuutena ja tunteensäätelyn vaikeutena, mikä toi omat haasteensa elämään. Minulla diagnosoitiin paniikkihäiriö ja keskivaikea masennus, ja jouduin yhä työstämään voimakkaita tunteitani, kertoo Lindberg.
–Hain apua. Takana on pitkä terapia, olen toipunut ja elän hyvin tasapainoista elämää, vaikeat kokemukseni ovat vahvuus ja voimavara ihmisenä. Menneisyyden kipuilu on vahvuus ihmisenä, työssä ja kokemusasiantuntijana. Haluan auttaa omalla tarinallani ja kokemuksellani toisia. Jo se, että joku muukin, joka on kokenut saman, helpottaa kipuilevaa ihmistä. Se myös antaa toivoa, että minäkin voin selvitä tästä. Vertaistuessa on mieletön voima.
Vaatii paljon rohkeutta avata ventovieraalle ihmiselle elämänsä arkoja asioita, mutta se myös antaa paljon itselle.
–Samalla, kun kohtaa sen toisen ihmisen, kohtaa itsensä, käsittelee huomaamattaan myös omaa elämää ja omia kokemuksia. En koskaan neuvo tai puutu siihen, mitä toisen tulisi tehdä tai ajatella, olen vain ihminen ihmiselle, ja kerron omaa toipumistarinaani. Onhan se tosi hienoa, jos toinen rohkaistuu kertomaan, että mulla on tämmöistä ja tämmöistä, uskaltaa luottaa minuun, kertoo asioita, joita ei ole ehkä kertonut kenellekään toiselle, ja jos näen hänessä sen toivon pilkahduksen. Työ pitää tehdä itse meidän jokaisen, mutta tukea on saatavilla.
Kokemusasiantuntijoita sitoo vaitiolovelvollisuus samoin kuin hoitoalan ammattilaisiakin.
LINDBERG valmistui kokemusasiantuntijaksi vuonna 2018.
–Minulle vinkattiin koulutuksesta ja suositeltiin, että osallistuisin siihen, että soveltuisin kokemusasiantuntijan työhön ja minulla olisi paljon annettavaa. Olihan se rankka koulutus, mutta en ole katunut, se oli merkittävää myös oman elämän kannalta.
Hän on tehnyt kokemusasiantuntijan työtä sen mukaan, miten on työn ja perhe-elämän ohella pystynyt.
–Aina välillä olen toiminut ryhmänohjaajana, osastotyössä ja tukihenkilönä. Toimenkuva on monipuolinen. Onhan se välillä henkisesti aika vaativaa, joskin todella antoisaa ja voimaannuttavaa, joten aion jatkossakin tehdä keikkoja mahdollisuuksien mukaan.
Menneisyyden kokemukset ovat Lindbergille vahvuus.
–Osaan kohdata ja nähdä ihmisen eri tavalla, kuin jos en olisi kokenut näitä asioita, mikä on suuri rikkaus myös työssäni varhaiskasvatuksessa.
Elämä näyttää valoisalta. Työn alla on uutta musiikkia, ja sinkun kansikuvaksi Lindberg aikoo valita jonkun kuvista, joita otettiin ”Tähdet syttyvän pimeyteen” -videon kuvauksissa.
Syttyvä toivon kipinä motivoi kokemusasiantuntijaa
KOKEMUSASIANTUNTIJUUTTA tehdään Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tunnetuksi Etiäppäin! –hankkeessa (virallisesti Kokemusasiantuntijatoiminta osaksi kuntien peruspalveluita), jota vetävät alajärveläinen Ulla Aninko-Rajala sekä Alavudella asuva Sini Kirvesmäki.
Kirvesmäki, jolla on itselläänkin kokemusasiantuntijan koulutus, suunnitteli ja yhdessä ME Filmsin kanssa toteutti viime vuonna kokemusasiantuntijuutta käsittelevän videon ”Tähdet syttyvät pimeyteen”, joka on hyvä työkalu mentäessä esimerkiksi oppilaitoksiin. Tammikuussa julkaistu video on saanut hyvää palautetta.
–Itse asiassa tällaista videota ei ole Suomessa koskaan aikaisemmin tehty! Videon päähenkilönä on kokemusasiantuntija, eli henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmasta joko itse sairastavana, toipuneena tai läheisenä, kertoo Kirvesmäki.
–Tärkein tehtävämme on tuoda toipumisen toivoa syvissä vesissä oleville, ennen kaikkea heille, jotka kokevat olevansa yksin, kokevat, ettei kukaan tiedä, miltä tuntuu. Toivon kipinä, joka syttyy ihmisen silmiin, tekee työstä tekemisen arvoista.
–Hankkeessa viemme kokemusasiantuntijuutta kuntien peruspalveluihin. Aiemmin sitä on hyödynnetty lähinnä erikoissairaanhoidon puolella, sairaalaosastoilla ja poliklinikoilla. Kokemusasiantuntijoita työllistetään työskentelemään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rinnalla. Hankerahoituksen turvin myös kuntien peruspalveluissa, kuten kouluissa ja sosiaalipalveluissa, on mahdollisuus kokeilla kokemusasiantuntijuutta. Toivomme, että hankkeen päätyttyä siellä osattaisiin hyödyntää osaamista aktiivisesti itse, Aninko-Rajala toteaa.
–Jalkauttamiseen tarvitaan kuitenkin työntekijöiltä valveutuneisuutta ja ennakkoluulottomuutta.
–Tässä työssä näkyy suoraan se hyöty, mitä käynneistä esimerkiksi kouluilla on: palaute yläkoululaisilta on ollut, että kiitos, kun kävitte ja kerroitte tästä, nyt ehkä minäkin uskallan kertoa jollekin, että on paha olla, kertoo Kirvesmäki.
SAIRAANHOITOPIIRI on kouluttanut kokemusasiantuntijoita vuodesta 2010 alkaen. Noin 180 koulutetusta päihde- ja mielenterveysalan kokemusasiantuntijasta 61 oli viime vuonna sairaanhoitopiirin palkkalistoilla. Myös somaattisella puolella koulutus käynnistyi vuonna 2019.
–Erikoissairaanhoidon puolella toiminta on vakiintunutta, viime vuonna oli yli 4 300 työtehtävää, mikä on huikea määrä. Täällä ollaan oltu edelläkävijöitä, ja toiminta on vankkaa. Puhutaan paljon osallisuudesta, asiakaskeskeisyydestä, että asiakkaalla on oikeus ja velvollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, joten uskon, että tällaisella toiminnalla on roolinsa myös hyvinvointialueella, Aninko-Rajala toteaa.
Kokemusasiantuntijan koulutus kestää 10 kuukautta. Se on Kirvesmäen mukaan hyvin terapeuttinen ja voimaannuttava, omaa elämäntarinaa opetellaan kertomaan esimerkiksi vertaistukitapaamisissa ja luennoilla. Esiintymistaidot ovat isossa roolissa. Lisäksi luennoilla saadaan tietoutta erilaisista mielenterveyden häiriöistä.
–Koulutus ei velvoita työskentelemään kokemusasiantuntijana, ja joitakin elämä vie eteenpäin: palataan työelämään, tulee muutto muualle. Työsopimus tehdään vuodeksi kerrallaan, työ on keikkaluonteista, töitä tehdään sen verran kuin halutaan. Osa tekee muutaman keikan vuodessa, jotkut satoja.
Haku kokemusasiantuntijakoulutukseen on auki sairaanhoitopiirin kotisivulla. Kaikki hakemuksen jättäneet haastatellaan.
–Jos oma toipuminen on vielä kesken, ei ehkä ole vielä valmis ammentamaan omasta tarinastaan, Kirvesmäki toteaa.
Kokemusasiantuntijuudesta kertova video löytyy EPSHP:n YouTube-kanavalta otsikolla ”Se hetki, kun tajuat, ettet sittenkään ole kokemustesi kanssa yksin”.
