Tämä on huolestuttavaa paitsi demokratian yleisen toimivuuden kannalta, myös siksi, että suuri joukko aikoo olla hiljaa heitä ja meitä kaikkia koskettavien tärkeimpien palvelujen suhteen, jotka muodostavat hyvinvointivaltiomme selkärangan. Sillä, kuinka nämä palvelut konkreettisesti järjestetään, on hyvin suuri merkitys ihmisten arkipäivän elämään ja hyvinvointiin.
Miksi aluevaalit eivät siitä huolimatta kiinnosta ihmisiä? Syitä on varmasti monia. Aluevaalit ovat kokonaan uudet vaalit. Ikäihmisten palvelujohtaja Marita Ylilahti Järvi-Pohjanmaan perusturvasta näkee soteuudistuksen hyvänä muun muassa rahoituksen ja maakunnan eri alueiden ihmisten tasapuolisen kohtelun kannalta.
–Vastuun siirtyminen hyvinvointialueelle antaa vahvemmat hartiat selvitä kustannuksista. Lisäksi ihmisiä kohdellaan jatkossa tasapuolisesti hyvinvointialueen sisällä, samasta palvelusta maksetaan jatkossa sama asiakasmaksu joka kunnassa. Myös kriteerit eri palvelujen piiriin pääsemiseksi tulevat olemaan yhtenäiset. Myös hoitotyöhön saadaan lisää resurssia, koska entiset kuntayhtymien rajat eivät enää ole esteenä hoitajien siirtymiselle asiakastyössä esimerkiksi nykyisen Kaksineuvoisen ja Järvi-Pohjanmaan perusturvan rajakunnissa, kuten ei muuallakaan tulevalla hyvinvointialueella, toteaa Ylilahti.
Hän muistuttaa lähipalvelujen tarpeellisuudesta, ja että pienen väestömäärämme takia on tärkeää äänestää, että peruspalvelut jatkossakin voitaisiin tuottaa lähellä.
–Eri ehdokkaiden mielipiteitä voi testata vaalikoneista, joskus vaalikoneen tulokset itselle sopivimmasta ehdokkaasta voivat yllättää, toteaa Ylilahti.
MONIKAAN ei tiedä, minkälaisista asioista aluevaltuusto päättää ja minkälainen organisaatiorakenne on. Koko päätöksentekojärjestelmä mielletään helposti byrokraattiseksi hirviöksi, jossa ”pukumiehet” ja ”jakkupukunaiset” kokoustavat ja puhuvat vaikeilla termeillä ja sivistyssanoilla, joista tavallinen tallaaja ei juuri mitään ymmärrä. Kuitenkin valtuutetut päättävät muun muassa asiakasmaksujen suuruudesta sote-palveluissa. Aluevaltuutetut myös päättävät, ajatko hammaslääkäriin, verikokeeseen, sairaanhoitajan vastaanotolle tai lastenneuvolaan kotikuntaasi vai kymmeniä kilometrejä hyvinvointikeskukseen pienenkin vaivan tähden. Vai saisitko jotain palveluja suoraan kotiisi, tai kotipihallesi uudenlaisesta terveys- tai hyvinvointibussista?
Uutisointi, jossa jo etukäteen rummutetaan, että rahat eivät tule riittämään varsinkaan syrjäalueiden moniin paikallisesti annettaviin lähipalveluihin, ei lisänne äänestysaktiivisuutta. Niin kutsuttu inhorealismi sen kummemmin kuin yltiöpäinen toiveajattelukaan ei ole hyväksi tulevia sote-palveluja ajatellen. Myöskään vanhaan takertuminen toimintatapoja muokattaessa ei luo uusia mahdollisuuksia ja parempia palveluita.
Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli pitää ennustettua alhaista äänestysprosenttia huolestuttavana.
–Pienille kunnille, kuten Vimpelille, on tärkeää lähipalvelujen säilyminen. Aluevaaliehdokkaiden tulisi ymmärtää, että sillä, kuinka kauaksi palvelujen perään joutuu lähteä, ei ole aivan pieni merkitys. Vaikka itse pystyn helposti ajamaan lääkäriin Seinäjoellekin saakka, se ei ole läheskään kaikille ongelmatonta eikä yksinkertaista. Esimerkiksi lapsiperheitä kuullessani huomaan, kuinka tärkeitä lähineuvolapalvelut ovat, ja se, millaista, ja mitä palvelu sisällöltään on.
Mikä tai mitkä tahot sitten voisivat toimia äänestysaktiivisuuden nostamiseksi?
–Tottakai jokainen äänestäjä on itse vastuussa, että vaikuttaa äänestämisellään. Mutta myös ehdokkaat ovat vastuussa osaltaan, koska vaalit ovat uudet, mutta erittäin merkitykselliset, tulisi ehdokkaiden avata enemmän näkemyksiään, sekä asioita, mistä aluevaltuustossa päätetään. Ehdokkaiden ja kansalaisten välinen vuoropuhelu on erittäin tärkeää, ja nyt korona on vienyt tällaisen fyysisen kanssakäymisen lähes kokonaan, keskustelu ja vuoropuhelu ovat somen varassa täysin, pohtii Leijonanmieli.
–Kun uusi hyvinvointialue aloittaa toimintansa, se on massiivinen muutos, ja ottaa aikansa, ennen kuin päästään oikeaan rytmiin kiinni, mikään ei tapahdu hetkessä. Muutosprosessin aikana olisi tärkeää, että valtuutetut jalkautuisivat kentälle ja kuuntelisivat sekä sote-henkilöstön että asiakkaiden palautteita, kuinka homma on lähtenyt käyntiin, ja mitä pitää ottaa huomioon. Muutoksessa tulisi huomioida uuvuttavan ja raskaan koronapandemian keskellä jo kaksi vuotta työskennellyt suorittava hoitajaporras. Heidän jaksamisensa tai uupumuksensa loppuviimeiseksi näkyy asiakkaille annettavissa palveluissa. Nyt pitäisi saada heidän palkkansa kilpailukykyiseksi esimerkiksi Ruotsin ja/tai Norjan kanssa, sillä on tärkeää, että hoitajat jaksavat ja pysyvät hoitotyössä, hän muistuttaa.
–Jo nyt on mahdollista ottaa käytäntöön digitaalisia palveluja entistä enemmän. Yksityisellä puolella niitä on jo laajemmin käytössä. Näitä mahdollisuuksia on tärkeää hyödyntää enenevässä määrin.
ÄÄNESTÄJÄT asiakkaina ja veronmaksajina ovat varsinkin nyt uuden edessä oikeutettuja vaatimaan laadukkaita palveluja. Laatu voi tarkoittaa esimerkiksi vanhemmalle väelle sitä, että annetaan enemmän turvallisuuden tunnetta muun muassa läsnäololla ja ihmisen tarpeiden näkemisenä ja täyttämisenä kokonaisvaltaisesti. Nuorempi polvi arvostanee palvelujen mutkatonta ja nopeaa toimivuutta, sekä digitaalisten palvelujen käyttömahdollisuutta rinnalla olevana vaihtoehtona. Nuorta perheenisää tai -äitiä voisi inspiroida äänestämään tieto, että hän todella omalta osaltaan voisi vaikuttaa lapsiperheille annettavaan palveluun omilla ajatuksillaan ja kokemuksillaan.
–Voisimmeko luoda esimerkiksi 24/7 keskusteluun digitaalisen palvelun, jossa terveyden / sairaanhoitajan tai muun asiantuntijan kanssa voisi keskustella ja saada neuvoja ja apua konstien ja voimien loppuessa esimerkiksi erityislapsen tai vuorokauden läpeensä huutavan koliikkivauvan kanssa, juuri sillä hetkellä, vaikkapa kello 03 aamuyöllä? Tai että ahdistunut tai koulukiusattu nuori voisi halutessaan ja tarvittaessa lähestyä esimerkiksi koulukuraattoria älypuhelimellaan myös viikonloppuisin? Aluevaltuutetut voivat vaikuttaa, ja heidän tulee vaikuttaa palvelujen sisältöön ja toimintatapaan, vaikka joku muu taho olisikin kokoukseen tuotavan esityksen laatinut. Asiakaskeskeisyys on oltava uuden organisaation ja valtuutettujen ohjenuora, mikäli äänestysaktiivisuutta halutaan nostaa, nyt ja seuraavissakin aluevaaleissa.
Tiina Kiviaho
Aluevaalit pähkinänkuoressa
MISTÄ aluevaaleissa oikein on kysymys? Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueille aluevaltuustot. Tähän saakka kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella valitaan 59 valtuutettua ja heille varavaltuutetut. Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja vaaleissa on yhtäläinen äänioikeus. Valittavan valtuuston toimikausi on neljä vuotta.
Suomessa on uudistuksen jälkeen 21 hyvinvointialuetta. Järviseudun kunnat kuuluvat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Eli sinä voi äänestää vain oman hyvinvointialueesi ehdokasta.
-
Ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022
-
Ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022
-
Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022
Ennakkoäänestys tuo joustavuutta ja samalla turvallisuutta koronan suhteen. Ennakkoon voit äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa ympäri Suomen. Ennakkoäänestyksen etuna on laaja valinnanvapaus äänestysajankohdan ja -paikan suhteen.
Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022, ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023.
Lisää tietoa aluevaaleista löydät oikeusministeriön vaalisivustolta vaalit.fi
