Asia herätti laajaa kiinnostusta, linjoilla oli useita satoja kuuntelijoita ja kysymyksiä lähetettiin reilut 200. Tilaisuuden tallenne on nähtävissä Fingridin nettisivulla 28. joulukuuta saakka. Seuraavan kerran yleisötilaisuus järjestetään YVA-selvityksen valmistuttua.
Tarkasteltavia reittivaihtoehtoja Kalajoen ja Alajärven välillä on noin 350 kilometriä, lopullinen reitti on noin 160–180 kilometriä pitkä. 96 metrin levyiseen maastokäytävään suunnitellaan rakennettavan kaksi voimajohtoa rinnakkain (2 x 400 + 100).*
–Kaustisen ja Alajärven välillä on kaksi vaihtoehtoista linjaa, Vimpelissä ja Alajärvellä kolme alavaihtoehtoa, kertoi Pasi Saari Fingridiltä.
Vimpelissä reittiä rakennetaan vähintään 14,7–40,6 ja Alajärvellä 26,7–30,5 kilometriä.
YVA-arviointivaihe jatkuu vuoden 2022 loppuun asti, selostus valmistuu syyskuun loppuun mennessä. Vuosina 2023–2024 tehdään suunnitelmia ja rakentaminen ajoittuu vuosiin 2026–2027.
–Tiedotamme reitin valinnasta, maastotutkimusten aloittamisesta ja pylväspaikkojen valinnasta myöhemmin.
Ympäristöasiantuntija Jenni-Julia Saikkonen Fingridiltä kertoi, että uuden hankkeen taustalla ovat uudet sähköntuotannon investoinnit pohjoisemmassa Suomessa sekä Ruotsin siirtoyhteyksien vahvistaminen. Siirtokapasiteetin tarve kasvaa, nykyiset johdot eivät riitä viemään energiaa etelän keskuksiin.
–Hanke mahdollistaa osaltaan tuulivoiman rakentamisen ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen sekä parantaa sähkön omavaraisuutta Suomessa. Bonuksena tulee energiatehokkuus, uusi voimajohtolinja vähentää siirrossa tapahtuvaa hävikkiä, joka vastaa noin 3 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Vaihtoehtoa, ettei tätä rakennettaisi, ei ole.
Hankkeesta tiedotettiin kuntia, maakuntaliittoja, vastuumuseoita ja Metsähallitusta toukokuussa, jolloin käytiin ennakkoneuvottelut luontoselvityksistä. Arkeologinen inventointi on tehty, kertoi Marja Nuottajärvi, FCG Groupin YVA-konsultti. Tyypillisesti voimajohtohanke vaikuttaa ympäristöönsä rajoittamalla maankäyttöä johtoalueella ja sen läheisyydessä sekä elinkeinoja, kuten metsä-, maa- ja turvetaloutta sekä maanottoa. Reitit vaikuttavat myös ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen.
–Johtoreitit pyritään sijoittamaan kauas asutuksesta, mutta se ei aina ole mahdollista.
Asutuksen lähelle suunnitelmavaiheen johtoreitit tulevat muun muassa Vimpelin Koskelassa ja sivuavat Perkkiönnevan ja Korpisalonnevan turvetuotantoalueita sekä useita merkittäviä luontokohteita.
MAANOMISTAJAT otetaan mukaan suunnitteluun nyt YVA-vaiheessa, heidän näkemyksiään huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.
Asuinrakennuksia ei ole jäämässä linjan alle. Korvaukset maan käytöstä määrätään viimeistään lunastustoimituksessa.
Fingrid lunastaa käyttöoikeuden voimajohtolinjan johtoalueeseen, joka on rakennuskiellossa reunavyöhykkeineen, mutta sitä voidaan kuitenkin hyödyntää sähköturvallisuus huomioiden esimerkiksi joulukuusien kasvattamiseen.
Korvaus maan käytöstä on aina kiinteistökohtainen. –Fingrid hakee valtiolta lunastuslupaa, kun yleissuunnitelma on valmis. Maanmittauslaitos laittaa vireille lunastustoimituksen, jossa Fingrid ja maanomistaja ovat osallisina. Maapohjan omistusoikeus ei siirry, vaan kyseessä on voimajohtorasite ja korvaukset määrätään lunastuslain nojalla, lähtökohtana hankkeen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Korvauksia maksetaan todennäköisesti vuosina 2027–2028, kertoi Mikko Kuoppala Fingridistä.
Metsäalueella korvaus perustuu metsäkuvioihin. Myyntikelpoisesta puustosta maksetaan käyvän hinnan korvaus sekä korvaus maapohjasta riippuen metsän iästä ja odotusarvoista.
Maataloudelle voidaan korvata pylväistä aiheutuvia haittoja.
ASIANOSAISET voivat jättää suunnitelmista palautetta ely-keskukselle 28. helmikuuta saakka, Fingridille vielä sen jälkeenkin. Palautetta voi antaa sähköisen karttapalautejärjestelmän kautta tai olemalla yhteydessä hankkeesta vastaaviin henkilöihin. Viralliset mielipiteet tulee toimittaa ely-keskukselle.
Tammikuussa käynnistetään hanke Alajärveltä etelään johtavan voimajohtolinjan osalta.
*)= juttua muokattu 17.12. Jutusta poistettu virheellinen maininta kannatinpylväiden korkeudesta.
