Sotilaskodin paneelikekustelussa nostoja olivat ympäristön tila, kehitys, käyttö ja suojelun tarve, ympäristökasvatus ja asenne, sekä matkailu.Luontoa voidaan ja tulee tutkia. Neljä vuodenaikaa antavat loistavat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja ”brändäykseen”. Ympäristöä käytetään myös rakentamiseen, kulkemiseen, asumiseen ja tuotantoon, mitkä toiminnot muuttavat ja kuormittavat sitä. Luonnontalouden huomioiminen talousintressien ohella olisi resurssiviisasta tulevaisuuden suunnitelua. Maaseutukaupungisa on vieläkin ympäristöpotentiaalia.
Turvetuotannon ravinnekuormitus vesistöihin on valtakunnan tasolla 1 prosentin ja maa- ja metsätalouden 70 prosentin luokkaa. Etenkin vanhoilta turvetuotantoalueilta irtoava kiintoaines voi tapauskohtaisesti kuormittaa ja jopa pilata alapuolisen ojan, puron, joen tai järven. Turvetuotannon luvat ovatkin ”pilaamislupia”. Tuotantoa ei tulisikaan hakea luonnontilaisille soille, minkä soisi olevan myös hakijan strateginen linjaus. Maakuntakaavan yhteyteen on laadittu suoselvitys luonnontilaluokituksineen.
Pohjavedet ovat harjuissa muodostuvaa ylellisyyttä. Soraharjun aines on haluttua kauppatavaraa ja erinomainen alusta teille ja rakennuksille. Pohjaveden- ja maa-aineksen oton yhteensovittaminen on valtakunnassa onnistunut pääosin kehnosti eikä meilläkään hyvin. Pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille ei voi antaa lupaa. Valtakunnassa onkin määritetty yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet. Kauhavalla niille on laadittu suojelusuuunnitelmat ja Pöyhösenkangas on jatkuvassa seurannassa. Tärkeillä pohjavesialueilla, vaikakin ovat reservissä, pohjaveden suojelu menee yli muiden maankäyttömuotojen, jotka siis ovat väistyviä.
Kierrätys ja kiertotalous ovat nousemassa agendalle sitten 1980-luvun esiinmarssin. Tällöin kaatopaikkoja suljettiin ja hyötykäyttöä kehitetiin. Jätemateriaalien hyötykäytön teknologia on kehittymässä edelleen. Luonnossa aine ja energia kiertää, liikkuu, muuntuu ja varastoituukin, kuten kivihiili. Luonnonvarojen resurssiviisaan käyttön kokonaisuuteen kuuluu teknisesti tuotettujen materiaalien kierron organisointi ja sovittaminen luonnon prosesseihin. Muutos on mahdollisuus, mutta jätehuollonkin kehittymisessä nykyiselleen kului yli 30 vuotta. Eikä vieläkään ole valmista. Lähimainkaan.
Kari Hongisto
Kuntavaliehdokas, kok.
Kauhava