OHEINEN slogan näkyi soinilaisen Heikinmäen sahan käytössä muun muassa puutavara-auton kyljessä.
Heikinmäen saha perustettiin nimellä Soinin Saha ja Mylly Oy Tähti. Kaupparekisteriin yhtiö merkittiin 27.11.1923. Yhtiön perustivat Amerikasta tienestiä hakeneet Heikki Pöntinen ja Kalle Rita-aho (Vehmasmäki). Muut yhtiön perustajajäsenet olivat Matti ja Heikki Valkeinen, Emil Anttila, Johannes Åkerman ja Kalle Salo.
Yhtiöllä oli erittäin suuri merkitys soinilaisille niin työllistäjänä kuin puutavaran toimittajana. Yhtiön toimialaan kuului myös myllytoiminta.
Vuonna 1931 saha ja mylly siirtyivät eri kauppojen jälkeen soinilaiselle Väinö Heikinmäelle.
Heikinmäki oli erittäin työteliäs henkilö, jonka aikana kaikki Tähti-yhtiön yritykset siirtyivät hänen omistukseensa. Heikinmäki oli aikanaan Soinin huomattavin yksityinen työnantaja ja eniten työntekijöitä tarvittiin huhtikuulla sekä tammikuulla.
1930-luvun puolivälistä alkaen sahaustoiminta laajeni, kuin samoin myllyn toiminta.
Ulkomaanvienti oli vilkasta ja välittäjänä toimi Kaskisten Puutavara Oy sikäläisestä satamasta.
Jatkosodan jälkeen Suomi velvoitettiin suuriin sotakorvauksiin Neuvostoliitolle ja Heikinmäen Saha- ja Myllyliikkeen tuotannosta 40 prosenttia kuului korvaukseen piiriin. Korvauksista kuitenkin selvittiin ja uutta uskoa toi 1950 perustettu puunjalostustehdas, jota laajennettiin 1958. Tuona vuonna tehdas työllisti kahdeksan miestä ja tehtaassa tuotettiin muun muassa ovia, ikkunoita, tuoleja, erilaisia huonekaluja ja parakkisänkyjä. Tuotanto oli laajaa ja laatu hyvää.
Eteenpäin mentiin edelleen ja tehtiin paljon konehankintoja. 1960-luku oli hyvää aikaa ja työpaikka oli soinilaisille kullan arvoinen. Parhaimmillaan töissä oli 40–90 henkilöä kolmivuorotyössä.
Suuri onnettomuus kohtasi 1968 sahan ja myllyn palaessa, sillä paikkakunnalla ei ollut muuta teollisuutta.
Tulipalossa tuhoutuneen sahan tilalle rakennettiin jo samana vuonna uusi saharakennus, joka oli tilavuudeltaan 3 850 neliötä. Sahan rakensivat pääosin soinilaiset ja hankkeen vetäjä oli vimpeliläinen rakennusmestari Väinö Tamminen. Rakennuksen toiseen kerrokseen tehtiin konttoritilat sekä työntekijöiden ruokailuhuone.
Sahan toiminta kukoisti aina 2000-luvun alkuun saakka. Yhtiö oli laajentanut toimintaansa rakentamalla uusia tuotantolaitoksia yleismaailmallisen laman iskiessä. Tuotanto oli vielä 38 000 neliötä vuonna 1998. Kuivaamon sekä uuden kombilaitoksen rakentaminen osuivat huonoon ajankohtaan, ja edellytyksiä toiminnan jatkamiseen ei sitten ollutkaan. Saha joutui lopettamaan toimintansa kannattamattomana.
Yhtä kaikki Heikinmäen Sahan merkitys Soinin kuntalaisille oli pitkällä ajanjaksolla erittäin merkittävä ja huomionarvoista on sekin, että tuolloin rakennetut laitokset ovat kaikki käytössä, joskin eri tarkoituksessa.
Lasse Autio
