Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla 4. lokakuuta päivätyn rakennussuojelupäätöksen koskien 24 Kauhavan Lentosotakoulun alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluvaa rakennusta sekä alueen historiaan kuuluvia merkittäviä aukioita ja ulkotiloja.
Rakennussuojelupäätös on tehty Museoviraston 15.1.2015 tekemän suojeluesityksen pohjalta. Lentosotakoulun alue ja sen ajallisesti ja arkkitehtonisesti monipuolinen rakennuskanta on yksi puolustusvoimien ja erityisesti ilmavoimien rakennusperinnön avainkohteista. Siihen kuuluu ainutlaatuisia näytteitä itsenäisen Suomen varhaisesta sotilasarkkitehtuurista. Alue ilmentää kiinnostavasti sotilasilmailun ja puolustusvoimien rakennustoiminnan kehitystä 1920-luvulta 2000-luvun alkuun ja se on yksittäisten rakennustensa sekä toimintaan liittyvien seremoniallisten ulkotilojen osalta valtakunnallisesti merkittävä.
Alueen arkkitehtuuri oli osa juuri itsenäistyneen Suomen puolustusvoimien suunnitteludoktriinia, millä pyrittiin tietoisesti irtautumaan Venäjän vallan aikaisesta rakennustyylistä kohti kansallista modernismia. Tämä ilmenee varhaisimpien rakennusten uusklassisistisissa piirteissä sekä varhaisena pohjoismaisena funktionalismina, johon kuului standardisointi, muotojen pelkistäminen, säästeliäs materiaalien ja tilan käyttö. Myös alueen uudempi rakentaminen edustaa ja jatkaa puolustushallinnon laadukasta 1970–80-lukujen modernia arkkitehtuuria, mikä on onnistuneesti sovitettu alkuperäiseen rakennuskantaan ja miljööseen.
Erityispiirteenä alueen ja sen rakennuskannan suunnittelussa voidaan pitää naisarkkitehtien panosta ko. rakennushankkeissa sekä koko puolustusministeriön rakennustoimistossa, joka vielä 1940-luvun alussa oli Suomen suurin suunnittelutoimisto. Rakennustoimistossa alueen ja sen rakennuskannan suunnitteluun osallistuivat muun muassa arkkitehdit Torsten Elovaara, Ragnar Ypyä, Heidi Vähäkallio-Hirvelä, Elsa Arokallio, Martta Martikainen-Ypyä, Kyllikki Halme ja Else Borg.
Kauhavan lentosotakoulun alue rakennuksineen on siirtynyt vuoden 2015 jälkeen yksityiseen omistukseen. Kiinteistökauppojen jälkeen alueen asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt sekä suurimpana omistajana toimiva LSK Business Park Oy ovat hoitaneet ja kehittäneet Ilmasotakoulun aluetta ja sen historiallista rakennuskantaa esimerkillisellä tavalla.
Muistatkos nämä?
Ensimmäinen koulupäivä käyntiin Lentosotakoululla – Järviseudun sanomat
Härmän Jätkät Lentosotakoulun puolesta: Bing-videot
