Kruunupyyn Småböndersissä 16. lokakuuta järjestetyssä Kvarnbackenin tuuli- ja aurinkovoimalahanketta koskevassa tiedotus- ja kuulemistilaisuudessa nousi esille kysymyksiä hankkeen vaikutuksista laidasta laitaan. Tilaisuudessa oli paikalla viitisenkymmentä osallistujaa ja 17 seurasi tilaisuutta Teamsin välityksellä. Hankkeesta kertomassa olivat Ethasta Staffan Asplund, Martin Sjöwall sekä Kristiina Vikstedt. Kaavaa esitteli kaavan laatija DI Timo Huhtinen Sitowisesta. Kruunupyyn kuntaa edusti kunnanjohtaja Malin Brännkärr. Puheenjohtajana toimi Heidi Nikula.
ELY-keskus on antanut hankkeesta perustellun päätelmänsä kesäkuussa. Viimeisen vaiheen muistutusten ja kuulemisten annon päivä oli 28.10 ja palautteista seuranneiden mahdollisten korjausten ja tarkennusten jälkeen kaava etenee Kruunupyyn kunnanvaltuuston käsittelyyn, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen.
Kysymyksiä ja huolta aiheuttivat muun muassa monien Kvarnbackan voimaloiden vaikutusalueen lähialueille suunniteltujen voimaloiden yhteisvaikutukset näiden keskelle jäävään maisemaan ja ihmisten elinoloihin sekä luontoon. Kvarnbackenin hankkeen lisäksi Kruunupyy on suunnittelemassa Markjärven tuulivoimahanketta, jonka sijainti on myös lähellä Evijärven kunnan rajaa, Inankylän tuntumassa. Lappajärven puolella on meneillään Iso Saapasnevan tuulivoimahanke, jonka suurimmat vaikutukset Evijärven puolella osuisivat samoille alueille kuin Kvarnbackenin, Pitkäänsaloon ja Särkikylään, myös Jokikylään ja Inaan. Lisäksi Vetelissä on suunnitteilla tuulivoimahankkeita.
Kruunupyyn kunnanjohtaja Malin Brännkärr kertoi, että yksi voimala tuottaa kiinteistöverotuloa noin 30 000–50 000 euroa vuodessa ja kiinteistöverotuotto laskee vuosittain.
Haittavaikutukset tuntuvat yli kuntarajojen
NIMETTÖMÄNÄ pysyvä evijärveläinen sanoitti voimaloista eniten haittavaikutuksia saavien evijärveläisten tuntoja, sekä sitä asetelmaa, mikä syntyy, kun jokin kunta kaavoittaa tuulivoima-alueita lähelle toisien kuntien rajaa.
–Nyt ollaan päättämässä elinympäristööni ja asuinoloihini vahvasti vaikuttavasta asiasta, johon minä en ole voinut mitenkään demokraattisella päätöksentekojärjestelmällä vaikuttaa. En ole voinut olla äänestämässä tästä asiasta lopullista päätöstä tekeviä ihmisiä. En hyödy tästä myöskään Evijärven kuntalaisena verotulojen muodossa. Kotikuntani on päättänyt neljän kilometrin suojaetäisyydestä tuulivoimaloiden rakentamisesta vakituiseen ja loma-asumiseen, ja nyt naapurikunnan toimesta tämä raja rikkoutuu.
Tilaisuudessa esiteltiin havainnekuvia voimaloista eri suunnilta otetuilta alueilta. Martin Sjöwall kertoi, että ELY-keskus on antanut suositukset, mistä paikoista kuvia tulee ottaa, ja lisäksi mielipiteissä on voinut tuoda esille tarpeelliseksi näkemiään kuvauspaikkoja. Metsien mahdollisen tulevaisuudessa tapahtuvan hakkuun vaikutukset voimaloiden näkymään puhuttivat. Sjöwall tarkensi, että heillä on kahdenlaiset kuvat, sellaiset, joissa metsän vaikutusta ei huomioida, ja sellaiset, joissa se huomioidaan.
Esille nousivat myös voimaloiden purkuvakuudet, jäänheittoriski, sähkönsiirto, hankkeen kannattavuus ja rahoituksen alkuperä. Kaava-aineistoissa todetaan, että aluetta voi käyttää vapaasti virkistyskäyttöön. Jäätävissä olosuhteissa voimaloiden siipiin muodostuu kuitenkin jäätä, mikä aiheuttaa onnettomuusriskin, joka laskelmien mukaan on pieni. Epäselväksi kuitenkin jäi, kuka olisi vastuullinen onnettomuuden sattuessa.
Sjöwall totesi, että teoreettiset laskelmat jäänheittovaarasta ovat tehty samojen periaatteiden mukaisesti kuin esimerkiksi rakennustyömailla, ja riski onnettomuuteen riskialttiimmilla alueilla on yksi 210 000.ssa vuodessa.
–Riski on pieni, ja kohdistuu lähinnä huoltohenkilöstöön. Tietooni ei ole tullut ainuttakaan tällaista onnettomuutta. Jäätävissä olosuhteissa oleskelua voimaloiden läheisyydessä on kuitenkin syytä välttää.
Sähkönsiirtoreitti, purkuasiat ja sähkön hinta mietityttävät
SÄHKÖNSIIRTOREITTIÄ ei ole vielä päätetty. Pohjoisessa siirtoreitissä jouduttaisiin rakentamaan pohjavesialueen päälle ja reitille osuisivat myös Vetelissä Perhonjokilaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi merkityt kulttuuri- ja viljelymaisemat.
Purkuvakuuksien määrästä ja yksityiskohdista kysyttäessä Asplund totesi purkuasioiden sisältyvän maanomistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin, ja sopimukset ovat kahdenvälisiä. Valtuutettujen päätösvallasta ja vastuusta huomautettaessa, suhteessa asiasta heille annettavaan tietoon ennen päätöksentekoa, ei tilaisuudessa tullut yksityiskohtaista tarkkaa vastausta. Asplund kuitenkin kertoi purkuvakuuksien määrän olevan 120 000 euroa voimalaa kohden, määrä kerätään voimalan toiminta-aikana ja se sidotaan indeksiin.
–Tällä hetkellä näyttää siltä, että purettavan voimalan arvo on samansuuruinen kuin purkukustannukset, riippuen voimalan tyypistä, jolloin purkukustannukset katetaan käytännössä myymällä purettu voimala. Kunta saa rakennuslupia haettaessa liitteeksi maanvuokrasopimukset, jolloin kunta voi esittää kysymyksiä ja varmistaa asioita. Rakennusluvat haetaan vasta kun kaava on hyväksytty.
Hankkeen suurimpana riskinä Asplundin mukaan on sähkön hinta.
–Rakennamme projektin vain, jos pitkän aikavälin sähkönhintaennusteet ovat riittävän korkeat. Sähkönsiirtoreitin kustannuksista vastaa hankeyhtiö ja kantaa riskin.
Koska hankkeen kustannukset ovat suuret, rahoitusta haetaan ulkomailta.
Tämä tosiseikka aiheutti keskustelun rahan alkuperästä, ja siitä kuka, tai mitkä tahot loppujen lopuksi ovat rahoittajina mukana hankkeessa.
–Onko hankkeessa vaarana, että meille tärkeässä infrassa on mukana arveluttavia rahoittajia, jotka eivät huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta ole Suomelle hyväksi, vaan muodostavat jopa uhkan?
Asplund kertoi, että rahan alkuperä on selvillä niin, ettei siihen liity uhkaa. Maanomistaja ja hankkeen aktiivi Mårten Byskatan mielestä on suuri etu ja hyvä asia, että ulkomaiset sijoittajat ylipäätään ovat kiinnostuneita investoimaan Småböndersin kaltaisiin syrjäkyliin, hänen mielestään tulisi voimaloita katsoa voittona maaseudulle.
Evijärveläinen osallistuja ei pystynyt näkemään asiassa voittoa, vaan totesi todella joutuvansa katselemaan voimaloita, saamatta niistä minkäänlaista hyötyä, mikäli kaava Kruunupyyn kunnanvaltuustossa hyväksytään.
ELY-keskuksen arvio näkee kielteiset vaikutukset maisemaan ja eläimistöön
PERUSTELLUSSA päätelmässään yhteysviranomaisena ELY-keskus toteaa muun muassa hankkeen keskeisimpien vaikutusten kohdistuvan maisemaan, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä metsäpeuroihin. Vaikutusten arvioinnin mukaan hankkeella on kohtalaisen kielteisiä maisemavaikutuksia etenkin maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Kohdekohtaisesti vaikutusarvio arviointiselostuksessa vaihtelee merkittävistä kohtalaisiin kielteisiin vaikutuksiin. ELY-keskuksen mukaan lähialueella on useita arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä, ja hanke muuttaisi laajalla alueella nykyistä maisemakuvaa. Hanke vaikuttaa kohtalaisen kielteisesti myös alueiden virkistyskäyttöön ja metsäpeuroihin. Luonnonvarakeskuksen lausunnon mukaan hankealue on metsäpeuran läpikulkualuetta ja sijoittuu peurojen vaellusreitille.
Tiina Kiviaho
Aiheesta aiemmin julkaistua
Evijärvi pysyy kannassaan Kvarnbackenin suhteen – Järviseudun sanomat
