JÄRVILAKEUDEN kansalaisopisto järjesti maksuttoman luennon Lappajärven törmäyskraatterin synnystä ja tutkimuksesta Lappajärven lukion auditoriossa 23. lokakuuta. Geologi Teemu Öhman avasi varsin mukaansatempaavasti asiaa sivuten myös Geoparkin kuulumisia.
Luennolla saatiin perusasiat räjähdyksestä kohdilleen. Kraatterin halkaisija on noin 22 kilometriä, ikä 78 miljoonaa vuotta ja se on Suomen nuorin kraatteri. Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi kärnäiitti on Suomen nuorin kivilaji. Törmännyt kappale oli asteroidi, koostumukseltaan H-tyypin kondriitti ja läpimitaltaan 1,5 kilometriä, syöksynopeus todennäköisimmin 17 kilometriä sekunnissa. Lappajärven kraatterin todisti törmäyskraatteriksi ruotsalainen Nils-Bertil Svensson vuonna 1968. Suomessa on kaiken kaikkiaan 12 todistettua törmäyskraatteria ja Lappajärvi on niistä toiseksi suurin.
–Lappajärven törmäys vastaisi yli 17 miljoonaa Hiroshiman atomipommia tai yli 5 000 Tsar Bombaa eli voimakkainta ihmiskunnan koskaan tekemää pommia. Eli vaikka ainoa ”järkevä” vertailukohta tämän kokoluokan törmäykselle ovat ydinpommit, jäävät ne silti selvästi toiseksi luontoäidille, kertoo Öhman.
Mikäli tänä päivänä sattuisi samanmoinen räjähdys, olisi se verrattavissa ydinpommiin. Lehtipuut palaisivat Vaasassa asti ja siellä aiheutuisi 3. asteen palovammoja, 8,2 magnitudin maanjäristys romahduttaisi taloja ja maahan tulisi puolen metrin kerros heittelettä eli kivimateriaalia. Pahimpana tulisi noin viiden minuutin päästä paineaalto, tuuli, joka raivoaisi 345 metriä sekunnissa romahduttaen talot ja kaataen metsät. Helsingissä lehtipuut palaisivat ja palovammat olisivat toisen asteen. Maanjäristys aiheuttaisi kohtalaista tuhoa rakennuksille ja maassa olisi reilu sentti heittelettä. Paineaalto tulisi 17 minuutin päästä, tuuli olisi 50 metriä sekunnissa ja se repisi katot ja kaataisi 30 prosenttia puista.
Lappajärven syntymä asteroidin törmäyksestä eli räjähdyksestä on varsin mielenkiintoinen ja tutkimuksia asian tiimoilta on tehty jo vuodesta 1858. Niitä tehdään myös tänäkin päivänä. Ainutlaatuinen kraatterijärvi kätkee palan historiaa syvyyksiinsä ja elämä kraatterijärven rannoilla ja reunoilla jatkaa kulkuaan, kenties dinosaurusten jalanjäljissä.
Sirpa Kiviaho
