Hanketta hankkeen perään  

Kuntoporrastalkoissa oli parhaimmillaan jopa parikymmentä työntekijää.
Kuntoporrastalkoissa oli parhaimmillaan jopa parikymmentä työntekijää.

YRITIN löytää tietoa, milloin Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseura perustettiin, mutta huonoin tuloksin. Metsäpellon Simo tiesi, että joskus 1970-luvun lopulla tai 1980-luvun alussa Vimpeliin perustettiin kylätoimikuntia valtuuston aloitteesta. Tavoitteena oli, että toimikunnat lisäisivät kylien yhteisöllisyyttä ja olisivat linkkinä kylien ja kunnan välillä. Toimikuntien johtokunnat valittiin poliittisin perustein ja Simo muisteli, että toimikunnat odottivat ja vaativat kunnan toteuttavan kylien toiveita eikä omatoimisuutta ollut juurikaan. Toimikunta kuitenkin järjesti tapahtumia ja jollakin tapaa piristi kylien elämää. 

Venesatama tehtiin 2000–2001 

Tilanne muuttui merkittävällä tavalla 1997, kun alettiin kunnan johdolla puuhata Katajalahdelle venesatamaa. Kylätoimikunta rekisteröitiin vuonna 1998 ja se nimettiin Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuraksi. Rekisteröiminen tehtiin arvattavasti sen takia, että avustuksia voi hakea vain rekisteröity yhdistys. Venesataman ruoppaus aloitettiin tammikuussa 2000 ja vuonna 2001 satamassa oli jo 20 venettä vuokraamillaan paikoilla. Venesataman rakentaminen oli kyläseuran ensimmäinen hanke ja se myös jäi moniksi vuosiksi ainoaksi hankkeeksi. Kustannusarvio oli 310 000 markkaa, josta tukea ELY-keskukselta ja kunnalta tuli 170 500 markkaa ja 149 000 markan omarahoitusosuus tehtiin talkoilla. 

Sitten tehtiin kuntoportaat ja näkötorni 2019 

EU:n myötä tilanne muuttui ja kyläseuroille tuli mahdollisuus hakea tukea hankkeilleen. Muistan, että kyläseuran kokouksessa joskus 2018 tienoilla hieman kateellisena keskustelimme, kuinka muissa kylissä tehdään hulppeita hankkeita, eikä meillä tapahdu mitään. Kateus on suuri voimavara ja pian kyläseuralla oli suunnitelmat kuntoportaiden ja näkötornin rakentamisesta Lakeaharjulle. Hanketoiminta oli kyläseuralle uutta ja outoa, mutta hakemukset saatiin Aisaparille tehtyä ohjeiden mukaan tammikuussa 2019 ja myönteiset päätökset tulivat kevään kuluessa. Hankkeiden tukiprosentti oli 50 eli Aisapari maksoi tarvikkeet ja omarahoitusosuus maksettiin talkootyöllä.  

Hankkeet olivat sopivan suuruisia ja selkeitä, joten kesän ja syksyn 2019 aikana molemmat saatiin onnistuneesti tehtyä. Kaikki meni tehtyjen suunnitelmien mukaan, talkoolaisia riitti kumpaankin hankkeeseen ja kustannukset pysyivät suunnitelmien mukaisina. Hankkeet saivat melkoisesti mediahuomiota ja varsinkin kuntoportaiden käyttö oli erittäin vilkasta alusta pitäen. Muistan, kuinka ensimmäiset kuntoilijat ilmestyivät portaisiin, vaikka valmiina oli vasta muutama kymmenen metriä. 

Kylätalo oli astetta haastavampi 

Seuraava hanke olikin mittaluokkaa suurempi, kun kyläseura siirsi Karstulan Lomakouherosta entisen tanssilavan Lakeaharjulle ja rakensi siitä kylätalon, joka nimettiin Lakis Areenaksi. Myös tämä hanke onnistui mainiosti eikä varsinaisia virheitä hankkeessa tehty lukuun ottamatta lattiaa, joka tehtiin vinyylilankuista. Lankut eivät kestäneet tanssinjytkettä, vaan taipui kourulle. Lankut poistettiin ja lattia päällystettiin polyuretaanimassalla. Hankkeen suunnittelu oli erikoisen haastava ja niinpä kustannusarvio ylittyi ja kyläseuran piti hankkia lisärahoitusta rakentamiseen. Hanke aloitettiin toukokuussa ja 2020 ja avajaiset pidettiin kesäkuussa 2021.

Kylätalohankkeessa riitti talkoolaisille askaretta.

 Kylätalon toiminnallisuutta parannettiin 2022–23 

Lomakouherosta tuotiin ja käytettiin kaikki mahdollinen kylätalon rakentamisvaiheessa ja esimerkiksi ovet olivat jo elinkaarensa lopussa. Tapahtumien järjestämisessä tarvittavien pöytien ja tuolien varastointiin ei ollut mitään paikkaa, joten kyläseura käynnisti seuraavana hankkeen, jolla parannettiin kylätalon toiminnallisuutta. Hankkeessa vaihdettiin kaikki kylätalon ja huoltorakennuksen ovet, rakennettiin varasto ja tehtiin valokatos rakennusten väliin. Varaston edusta myös laatoitettiin betonilaatoilla, jotta rapa ei kulkeennu sisälle taloon. Tämä hanke toteutettiin syksyn 2022 ja kesän 2023 aikana. 

Venesatamaa kunnostettiin 2023–24 

Alussa mainittu venesatama oli seuraavan hankkeen kohteena ja tavoitteena oli kunnostaa vanhoja rakenteita ja rakentaa uusia ja parantaa sataman viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Hankkeessa uusittiin epäkelvot venepuomit, rakennettiin uusia kylkipaikkoja, hankittiin soutuvene, jatkettiin aallonmurtajaa, rakennettiin onkilaituri, hankittiin kioski ja vessa, tehtiin matonpesupaikka, uusittiin nuotiogrilli ja tehtiinpä muutama matkailuautopaikkakin. Myös tämä hanke sai paljon mediahuomiota ja venesatamasta tuli mieluisa piipahtamispaikka, jossa voi nauttia munkkikahvit tai pallojäätelöt hienossa järvenrantamiljöössä. 

Pokelan kentän kunnostus alkoi 2024 

Pokelan kentän kunnostushanke aloitettiin myös kesän 2024 aikana. Hankkeessa kunnostetaan vanha kenttä siten, että siinä voidaan harrastaa niin pesäpalloa, jalkapalloa kuin koripalloakin. Hanke on aloitettu ja se valmistuu kesän 2025 aikana. Pokelasta löytyi aktiivinen porukka, joka on omatoimisesti Markku Liikalan johdolla vienyt hanketta eteenpäin. 

Venesatamaa viimeistellään 2025 

Olen huomannut, että vaikka kuinka koetetaan tehdä tarkat suunnitelmat, niin aina toteutuksen jälkeen huomataan, että jotakin olisi voitu tehdä paremmin tai jotakin jäi kokonaan tekemättä. Venesatamassa tuli toiveita parantaa onkimahdollisuuksia ruoppaamalla aallonmurtajien järven puolelle kanavat, vanhat venepaikkojen kävelysillat ovat aikansa eläneet, paikkoja on tarpeen vielä tasoittaa murskeella ja muutakin pientä viimeistelyä on tarpeen tehdä. Niinpä laadittiin uusi hankesuunnitelma ja tukihakemus jätettiin Aisaparille syyskuun lopulla. Jos hakemukseen tulee myönteinen päätös, hanke toteutetaan heti keväällä 2025. 

Kioski ja hyysikkä tilattiin valmiina. 

Äänentoistoa parannetaan ja hankitaan videoneuvottelulaitteet 2025 

Lakis Areenasta on tullut suosittu häiden ja muiden tapahtumien pitopaikka ja siellä on myös huomattu parannettavaa puitteissa. Antti Tuurin pitäessä esitelmää kesällä sukumessuilla todettiin, että äänentoisto ei ole kelvollinen, eli salin perällä olevat eivät saaneet puheesta selvää. Yläkerran kokoushuone on vajaakäytössä puutteellisten laitteiden takia. Tavoitteena on hankkia riittävän hyvät äänentoistolaitteet alakertaan ja kelvolliset videoneuvottelulaitteet yläkertaan, jolloin mahdollisuudet järjestää kylätalolla esitelmiä ja kokouksia paranevat oleellisesti. Talolle vedettiin loppukesästä valokuitu, joten nopeat nettiyhteydet ovat vihdoinkin kunnossa. Kyläseura on mukana Tulevaisuuden kylä -hankkeessa ja sen myötä kyläseuralla on mahdollisuus saada 80 prosentin tuki muun muassa edellä mainittuihin digitalisointihankkeisiin. Äänentoisto- ja videoneuvottelulaitteiden hankinnasta sekä sisäverkon rakentamisesta jätettiin Aisaparille tukihakemus niin ikään syyskuun lopulla ja hanke pyritään toteuttamaan kevättalven 2025 aikana edellyttäen tietysti, että tuki myönnetään. 

Tulevaisuuden suunnitelmia 

Digitointihanke saa mahdollisesti jatkoa myöhemmin, mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole. Todennäköisesti hankitaan kylätalon alakertaan laitteet, joilla esitelmöitsijät voivat näyttää tekstejään ja kaavioitaan, hääväki valokuvia ja tarvittaessa jopa elokuvia. Näillä näkymin saatetaan loppuun ja toteutetaan vielä nuo edellä mainitut keskeneräiset ja suunnitellut hankkeet, mutta sen jälkeen keskitytään kyläseuran toiminnan pyörittämiseen eli vuokrataan Lakis Areenaa erilaisiin tapahtumiin, järjestetään omia tapahtumia, vuokrataan venesatamasta venepaikkoja ja matkailuautopaikkoja, kerätään jäsenmaksuja, haetaan avustuksia, kerätään rahaa lehtijuttuja ja sukututkimuksia tekemällä, romua keräämällä, muikkuja ja lättyjä paistamalla ja milloin mitenkin. Toivon kuitenkin hartaasti, että minut syrjäytetään kyläseuran johtokunnasta, jotta en aikani kuluksi ala viritellä jotakin uutta, massiivista hanketta talkoolaisten vaivoiksi. 

Heikki Salmela 

Varaston edustaan asennettiin betonilaatat. 

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti