ETELÄ-POHJANMAAN aluehallitus palautti syyskuussa palveluverkkoa koskevat pykälät varmoin mielipitein toistamiseen valmisteltavaksi. Esitys oli käsittelyssä ensimmäistä kertaa toukokuussa.
–Nyt esitykseen oli lisätty tarkempia arvioita muun muassa hoitajien vastanottoaikoihin, mikä oli hyvä asia. Halusimme kuitenkin lisää täsmennyksiä pykäliin, jotta kuntien tiedot olisivat nykyistä vertailukelpoisempia, kertoo Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuutettu, vimpeliläinen Sirpa Salomäki.
Palveluverkkopykälät sisältävät esityksen tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittelusta, mikä käytännössä tarkoittaa palveluiden lakkauttamista ja keskittämistä. Huolestuttavimpana muutoksena Salomäki pitää hammashoitoloiden rajua keskittämistä. Hammashoidon palvelut ollaan lakkauttamassa 13 paikkakunnalta. Lakkautettavien listalla ovat muun muassa Kortesjärven, Evijärven, Vimpelin, Lehtimäen ja Soinin hammashoitolat.
–Tämän näen suurena heikennyksenä nykyiseen. Kuinka esimerkiksi koululaisten hammashoito tullaan järjestämään, pohtii Salomäki vakavana.
–On puhuttu, että suun terveydenhoidossa hyödynnettäisiin tulevaisuudessa myös liikkuvia hoitoyksiköitä, mutta tällä hetkellä ajatus siitä on epärealistinen, koska niitä ei edes ole olemassa investointisuunnitelmissa. Suun terveydenhoito on ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan ja pelkään, että päätöksissä ei ole ajateltu yhteiskunnallista kokonaisvaikuttavuutta riittävästi.
Maanantaina 21. lokakuuta pidetyssä aluehallituksen kokouksessa palveluverkkoesitystä on hiottu niin, että suun terveyden hoitopaikan voisi tulevaisuudessa valita alueella vapaasti.
Salomäki tähdentää, että hyvinvointialueet eivät havittele säästöjä huvin vuoksi, vaan päätösten takana on tiukat reunaehdot. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös oli 45 miljoonaa euroa alijäämäinen. Palveluita keskittämällä ja karsimalla tavoitellaan noin kolmen miljoonan euron säästöjä.
–Alijäämät tulisi olla katettuna vuoden 2026 mennessä, mutta siihen ei taida uskoa enää kukaan. Asioista on käyty kiihkeääkin keskustelua, mutta itse pidän tärkeänä sitä, että olemme saaneet myös torjuntavoittoja, kun olemme puolustaneet hyvinvointialueiden kaikkien nurkkien palveluja. On tärkeä pitää kiinni siitä, että hyvinvointialue ei ole yhtä kuin pelkkä Seinäjoki. Karsintaa on silti tehtävä. Ihmisiä koskettavat päätökset eivät ole helppoja. Positiivista tässä on se, että digitaaliset palvelut on kehittyneet, niiden kautta pystytään hoitaa paljon. Tokikaan ne eivät ole kaikkia varten, eikä kaikkia sairauksia varten.
PALVELUITA keskitetään 1+7 sotekeskusmallin mukaan. Etelä-Pohjanmaan sotekeskuksia ovat Seinäjoki, Alajärvi, Alavus, Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua.
Esimerkiksi Alajärvellä viikonlopun kiirevastaanotto siirtyy Seinäjoelle ja arki-iltojen kiirevastanoton ajoista otetaan kaksi tuntia pois. Lääkäripalveluita on esitetty lopetettaviksi pienillä terveysasemilla. Anneli Jäätteenmäen ehdotus lääkärin vastaanoton säilyttämisestä tarpeenmukaisena Vimpelissä hyväksyttiin aluehallituksen kokouksessa äänin 6–4. Lopullinen päätäntävalta lääkärin vastaanotosta ja muista palveluverkkoa koskevista pykälistä on aluevaltuustolla, joka kokoontuu 28. lokakuuta.
Salomäki mainitsee, että yhtenä kipeänä kohtana on olleet pitkät keskustelut ikääntyneiden asumispalveluiden muutoksista.
–Asumispalveluyksiköiden paikkoja vähennetään, vaikka on laskettu, että yli 75-vuotiaiden määrä on kasvussa, eikä paikkoja nykyiselläkään ole riittävästi. Lähiasumisalueperiaatteesta tehtiin aloite, eli esitettiin, että hyvinvointialue tarjoaisi asumispalvelupaikka ensisijaisesti asiakkaan kotikunnassa sijaitsevaan yksikköön.
–Jos haluaa vielä ajatella asiaa positiivisen kautta, niin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on myönnetty ensi vuodelle 55 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä alue saa tänä vuonna.
