JÄRVISEUDUN ammatti-instituutti on ottamassa uutta askelta venäläisopiskelijoiden rekrytoinnissa Suomeen — nyt yhteistyössä alueen lukioiden kanssa.
Ajatuksena on räätälöidä opintokokonaisuus, jolla venäläistä lukiotutkintoa voitaisiin täydentää suomalaisilla lukio-opinnoilla siten, että opiskelija saisi myös suomalaisen lukiotutkinnon. Näin hakeutuminen jatko-opintoihin Suomessa helpottuisi.
Tämä merkitsisi kokonaan uudenlaista keinoa helpottaa korkeasti koulutetun työvoiman saatavuutta Suomessa.
–En tiedä, onko vastaavaa tehty missään muualla Suomessa, kertoo idean isä, Jamin rehtori Matti Väänänen.
Väänänen on neuvotellut selvityksen tekemisestä vierailullaan Petroskoissa paikallisen suomalais-ugrilaisen koulun rehtori Natalia Barkalovan kanssa.
LIIKKEELLE lähdetään selvittämällä suomalaisen ja venäläisen lukiotutkinnon vastaavuudet ja erot.
Jami on tehnyt Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun kanssa jo pitkään yhteistyötä omassa opiskelijarekrytoinnissaan hyvin tuloksin. Sitä kautta on saatu paljon motivoituneita opiskelijoita, jotka ovat valmistuttuaan jääneet alueen yrityksiin.
Jami itse ei suoranaisesti hyötyisi täydentävän lukiotutkinnon opiskelijoista. Väänäsen näkökulma onkin alue- ja työvoimapoliittinen. Sen hyväksi Jami haluaa ojentaa auttavan kätensä.
–Miksi toimivaa yhteistyökuviota ei pyrittäisi laajentamaan yhteiseksi hyväksi?
EU:n ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla on Suomen korkeakouluissa lukukausimaksut, mutta ne eivät koske opiskelijoita, jotka selviävät opinnoista suomen kielellä. Siksi kohderyhmä on kaikin puolin juuri oikea.
–Toki nyt on kyse vasta siitä, että asiaa lähdetään selvittämään ja samalla etsitään yhteistyöstä kiinnostuneita lukioita. Alustavasti asiasta on jo joidenkin kanssa keskusteltu ja kiinnostusta on olemassa, Väänänen kertoo.
PETROSKOIN suomalais-ugrilainen koulu on alueellaan arvostettu oppilaitos, johon hakeudutaan pitkälti sen tasokkaan opetuksen johdosta.
–Lähtökohta siis on jo se, että tässä koulussa opiskelijat ovat hyviä ja suomenkielentaitoisia, Väänänen sanoo.
Suomen kieli katsotaan pääomaksi, joka antaa mahdollisuuksia tulevaisuuteen.
Väänänen arvioi, että esimerkiksi matemaattisissa aineissa lukion oppimäärä ei jää venäläiskoulussa ainakaan suomalaista matalammaksi.
Käytännössä tutkinnon täydentäminen voisikin hänen arvionsa mukaan tarkoittaa sitä, että opiskelija tulisi venäläiskoulusta valmistuttuaan joksikin ajaksi opiskelemaan suomalaiseen lukioon.
SUOMALAIS-UGRILAISEN koulun rehtori Natalia Barkalova sanoo koulunsa olevan erittäin kiinnostunut ehdotuksesta ja uudentyyppisen koulutuksen suunnittelusta.
–Tämä kannustaisi valmistuneita hakemaan suomalaisiin korkeakouluihin ja hankkimaan ammatillista koulutusta. Tarvitsemme uusia toimintatapoja, jotka parantavat opiskelijoiden oppimisen laatua motivoimalla itseohjautuvuuteen ja saamaan laadukasta opetusta ulkomailla, Barkalova sanoo.
Hän haluaa kiittää Matti Väänästä kunnioituksesta venäläistä koulua kohtaan ja myös yhteistyöstä, johon koronavuosien aikana on etsitty uusia keinoja.
ALAVUDEN lukion rehtori Jari Helander pitää ideaa erittäin mielenkiintoisena avauksena.
–Meillä on alustava kiinnostus olla tässä mukana. Tämä lisäisi myös lukion niin sanottua kotikansainvälisyyttä ja toisi varmasti lukion arkeen omat vivahteensa, hän sanoo.
Helander heittää jatkoajatuksen siitä, olisiko kuvio nivottavissa yhteen Jamin ammatillisen koulutusten kanssa niin, että koko perhe voisi tulla Suomeen: vanhemmat tai toinen heistä Jamin opiskelijaksi ja nuori täydentämään lukio-opintojaan.
Myös Alajärven ja Vimpelin lukiot ovat alustavasti kiinnostuneita hankkeesta.
–Tässä vaiheessa kannattaa tutkia kaikki mahdollisuudet lisätä lukioiden opiskelijamääriä ja samalla turvata lukioiden toimintaedellytyksiä, sanoo Alajärven ja Vimpelin lukioiden rehtori Marko Timo.
–Lähitulevaisuudessa tulee olemaan sellainen tilanne, että omalta alueeltamme ei tule riittävästi opiskelijoita toisen asteen oppilaitoksiin, joten tavalla tai toisella tarvitaan opiskelijoita ulkopuolelta niin kuin Jami on turvannut pitkään jo toimintaansa. Toisaalta lukiot haluavat olla omalta osaltaan tukemassa alueen asukaskehitystä ja pitkässä juoksussa kuntien ja yritysten elinvoimaa, Timo sanoo.
