Jäätävä pilviverho koitui lentäjän kohtaloksi – Lento-onnettomuuden muistolaatta paljastettiin Kortesjärven Ylikylässä

Muistolaatan paljasti Kari Janhunen (vas.) ja muistohartauden piti Seppo Ruotsala.
Muistolaatan paljasti Kari Janhunen (vas.) ja muistohartauden piti Seppo Ruotsala.

TIISTAINA 1. lokakuuta paljastettiin muistolaatta Kortesjärven Ylikylässä 1.12.1974 tapahtuneen ilmasotakoulun Fouga Magister FM-44 suihkuharjoitushävittäjän maahansyöksyn tapahtumapaikalla. Tuossa onnettomuudessa sai surmansa hyvin vaikeissa sääolosuhteissa yölentoharjoitustehtäväänsä suorittamassa ollut päällystöopiston ohjaajakurssi 33:n oppilas Timo Levänen.

Koneen putoamispaikka sijaitsee Pitkäjärven pohjoispään tuntumassa noin 300 metriä Arto Aution talosta Kauhavan lentokentän suuntaan. Muistolaatan paljastustilaisuuteen oli saapunut kolmisenkymmentä henkilöä, heidän joukossaan kahdeksan Timo Leväsen entistä kurssikaveria. 

Tilaisuuden oli määrä alkaa kello 14.00 ja sotaväen täsmällisyydellä tasan kello 14.00 suoritti kaksi ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjää ylilennon tarkasti onnettomuuspaikan ylitse ja täsmälleen siinä suunnassa, jota oppilas Leväsen oli ollut määrä harjoituslentonsa lopuksi lähestyä kenttää.

Ylilennon jälkeen Lentosotakoulun killan puheenjohtaja eversti evp Kari Janhunen kertoi lyhyesti paikalla tapahtuneesta lento-onnettomuudesta ja siitä, miksi nyt ollaan paikalle kokoontuneena. Puheenvuoronsa lopuksi hän suoritti muistolaatan paljastamisen. Laatan paljastamisen jälkeen Seppo Ruotsala piti hartaustilaisuuden, joka päättyi yhteisesti veisattuun virsikirjan virteen numero 377. Virren jälkeen laskivat kapteeni evp Jari Vuolle ja kapteeni evp Ari Saarinen Timo Leväsen kurssikavereiden (LentoRauk 17, Po 33) yhteisen havuseppeleen.

“Lentämisestä hän nautti”

Paljastustilaisuuden jälkeen paikalla olijoita pyydettiin siirtymään Ylikylän nuorisoseuralle kahvi- ja muistelutilaisuuteen. Siellä kahvittelun lomassa Leväsen kurssikaverit puheenvuoroissaan muistelivat Levästä iloisena ja hyvin hauskana kurssikaverina, jonka seurassa ei aika tullut pitkäksi. Lentämisestä hän nautti, ja vaikka olikin iloinen velikulta, niin siihen työhön hän suhtautui vakavasti. Häntä kohdanneen onnettomuuden syyksi kaikki nimesivät nopeasti huonontuneen lentosään, joka aiheutti voimakasta jäätymistä lentokoneen pinnoille. Kun kyseinen harjoituslento vielä tapahtui keskiyöllä sankan, lähes kilometrin vahvuisen hyvin matalalle ulottuvan jäätävän pilviverhon peittäessä lentoaluetta, olivat olosuhteet harjoitteluohjelman mukaiselle lentotoiminnalle äärimmäisen vaikeat. 

Muistolaattahankkeen alulle panija, itse myös ilmavoimien palveluksessa työuransa tehnyt Veli-Matti Pitkäjärvi kertoi ajatuksen muistolaatasta vaivanneen hänen mieltään jo pidemmän aikaa ja nyt, kun alueemme taivas on hiljentynyt Lentosotakoulun siirryttyä pois Kauhavalta, tuli aika tämän ajatuksen toteuttamiselle. Kun putoamispaikan maanomistaja Anssi Autio ja hänen isänsä Arto Autio lähtivät mukaan hankkeeseen ja Lentosotakoulun kilta lupasi vastata laatan kustannuksista, oli asia toteuttamista vaille valmis. Muistolaatan tekijäksi lupautui Markku Kujanpää ja hänen suunnittelemalleen ja kaivertamalleen laatalle löytyi upea kiinnityspaikka aivan onnettomuuskoneen putoamiskohdan vieressä olevan suuren siirtokivilohkareen kyljessä.

Siinä laatta on muistuttamassa jälkipolvia yhdestä niistä uhreista, joita kaikissa olosuhteissa toimintakykyisten ilmavoimien ylläpitäminen isänmaaltamme on vaatinut.

Mauri Jokela

Aiheeseen liittyviä juttuja

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti