–Äidilläni oli kasvimaa, se oli hänelle todella tärkeä. Sieltä nousi esiin näyttelyn otsikko. Elämä on kasvamista, ja taiteen kautta oma sisin avautuu, Paimen kuvailee.
Näyttelyyn on ikuistettu myös nykyisen kodin pihapiiriä Lehtimäellä.
Lypsykarjatilallisen ja suuren perheen äidin elämä muuttui ja avautui, kun hän lähti sanataideopettajakoulutukseen 2009. Sitä seurasi elämäkertakirjoittamisen kurssi. Ne poikivat luovan kirjoittamisen ryhmän perustamisen Alajärvelle ja Lehtimäelle Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston alla. Samaan aikaan hän teki sijaisuuksia Lehtimäen yhtenäiskoulussa ja jatkoi kirjoittamisen ja kirjallisuuden opiskelua Jyväskylän avoimen yliopiston kautta. Kandin työn jälkeen hän täydensi opintojaan kasvatus- ja erityispedagogiikan perusopinnoilla sekä taidehistorian opinnoilla.
–Luovan kirjoittamisen kesäkurssien vetäjänä sain sivusta katsella kuvataiteilijoiden työskentelyä, kuvailee Paimen käännekohtaa, jossa kiinnostus kuvataiteeseen vei uuden äärelle. Hän lähti Ritva Lindbergin oppiin Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistoon.
–Ritva asetti kynnyksen todella matalalle. Syntyi intohimo kuvataiteeseen, ja halusin haastaa itseäni entistä ahkerampaan työskentelyyn. Viikonloppuisin kävin useaan otteeseen taiteilija Esa Tiaisen kursseilla, 2017 osallistuin Pietarin taideakatemian klassisen taiteen opetukseen Kotkan Repin-instituutissa ja 2019 Lappajärven kesäkurssille, jossa taiteilija Elina Försti kannusti eteenpäin. Hyvä opettaja on vahva peili.
Paimenen sydäntä lähellä on erityisesti klassinen kuvataide, jonka opetuksesta Suomessa hän kantaa hieman huolta.
Aiemmin Paimenen taidetta on ollut esillä yhteisnäyttelyissä Härmän kuvataideyhdistyksen kanssa Härmän kylpylässä ja Härmän kylän nuorisoseuralla sekä Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston näyttelyssä Alajärven kirjastossa ja Makasiinilla.
–Näyttelylläni haluan kertoa muun muassa sen, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uuden oppimista. Kannattaa kuunnella, mitä oikeasti elämältä haluaa, ja olla nöyrä itselle. Joskus elämä paiskaa lujasti epämukavuusalueelle. Joskus sen voi valita vapaaehtoisesti. Taide jaksaa yllättää.
–Nyt, kun näyttely on koottu, on rauhallinen, levollinen olo. Tunnen sympatiaa Väinölää kohtaan, ja olen nöyrällä mielellä siitä, että taiteeni saa olla täällä esillä. Näyttely on samalla 60-vuotisjuhlanäyttelyni kotipaikkakunnallani.
TÄLLÄ hetkellä Tarja Paimen opettelee elämään tässä hetkessä, vapaasti.
–Opetustöitä olisi tarjolla, mutta taide on nyt tärkein. Katselen sen kautta elämää tovin. Haluan sekä kirjoittaa että maalata.
Ehkä tulevaisuudessa vapaan kirjoittamisen kesäkursseja järjestetään Paimenen talon pihapiirissä.
–Haluan elää 100-vuotiaaksi, seurata lastenlasten kasvamista. Suhteeni elämään on muuttunut vastoinkäymisten myötä. Elämä on annettu elettäväksi, siihen kuuluvat kipupisteet, valo ja varjo kohtaavat. Ruusussakin on tummat kohtansa, se ei olisi ruusu ilman niitä.