Virolainen ja suomalainen modernistinen taide kohtaavat Nelimarkka-museossa 

Virolainen ja suomalainen modernistinen taide kohtaavat Nelimarkka-museon näyttelyssä. Kuvassa Väinö Kunnaksen teos Punainen tanssi, 1927. Teoksen omistaa Viron taidemuseo.
Virolainen ja suomalainen modernistinen taide kohtaavat Nelimarkka-museon näyttelyssä. Kuvassa Väinö Kunnaksen teos Punainen tanssi, 1927. Teoksen omistaa Viron taidemuseo.

NELIMARKKA-MUSEOSSA vietetään lauantaina 28. syyskuuta kello 14 alkaen uuden näyttelyn avajaisia, Paralleelit: virolainen ja suomalainen modernistinen taide -näyttely on esillä 28.09.2024–12.01.2025. Näyttelyn kuraattori on Kerttu Männiste ja teoksia näyttelyyn ovat luovuttaneet Viron taidemuseo, Külli ja Peeter Värnikin kokoelma, Tõnis Sildmäen kokoelma sekä Antti Jürgensin kokoelma. 

Paralleelit: virolainen ja suomalainen modernistinen taide esittelee Viron taidemuseon kokoelmista valittujen suomalaisten modernististen taiteilijoiden teoksia vuoropuheluissa ja rinnastuksissa Viron 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten taiteen kanssa. 

Vaikka taiteilijoiden väliset kontaktit ja vuorovaikutus olivat tarkastelujaksolla vähäisiä – myös taidetta käsittelevät virolaiset tekstit keskittyivät lähinnä kansallisromantiikkaa edustavien Edelfeltin, Gallen-Kallelan ja Järnefeltin tuotantoon – voidaan kartoittaa yhteisiä inspiraation lähteitä ja roolimalleja, vertailla Länsi-Euroopan modernististen suuntausten paikallisia tulkintoja ja kehityskulkuja, virolaisten ja suomalaisten taiteilijoiden maalaustaidetta sekä taiteen tehtäviä kahdessa nuoressa kansallisvaltiossa ja yhteiskunnassa. Näyttely kattaa aktiivisen, leikkisän ja tutkivan ajanjakson aina 1920-luvun alusta sen loppuun. 

Sallisesta Snellmaniin ja Arenista Kunnakseen 

Näyttelyn suomalaiset taiteilijat edustavat modernismin eri suuntia: Tyko Sallinen jykevää tapojen ja värien kuvausta, Eero Snellmanin koristeellista pinnan ja muodon käsittelyä, Alvar Cawénin yhteiskunnallisesti herkkää omaperäistä ekspressionismia. Näyttelyyn on poimittu myös Peet Arenin ilmaisuvoimaiset muotokuvat ja kaupunkimaisemat, Villem Ormissonin ja Konstantin Süvalon herkkäväriset maisemat, Kuno Veeberin ja Adamson-Ericin art deco -vaikutteiset ja modernistiset sommitelmat. Märt Laarmanin ja Arnold Akbergin teokset ilmaisevat konstruktivistis-futuristisia ideoita, jotka kytkeytyvät Väinö Kunnaksen nukkekone-ihmistanssijoihin teoksessa “Punainen tanssi”. Vaikka virolaisten taiteilijoiden Suomea kuvaavien teosten kokoelma on niukka, naapureiden katsetta edustavat Ants Laikmaan, Oskar Kalliksen ja Aleksander Tassan teokset.     

Nelimarkka-museolla esitettävä kokonaisuus on saanut inspiraationsa näyttelystä Värien tanssi. Suomalainen modernistinen taide, joka yli 20 vuoden tauon jälkeen toi jälleen yleisön tietoisuuteen Viron taidemuseon pienen, mutta edustavan suomalaisen taiteen kokoelman 20-luvun alkupuolelta. 

Eero Nelimarkan vuonna 1964 Alajärvelle perustama, Hilding Ekelundin piirtämä Nelimarkka-museo toimii nykyisin Etelä-Pohjanmaan alueellisen taiteen vastuumuseona. Sen kokoelmien ytimen muodostaa edelleen täydentyvä Nelimarkka-Rahasto -säätiön taidekokoelma. Nelimarkka-museossa järjestetään säännöllisesti koti- ja ulkomaisen taiteen näyttelyitä ja oheistapahtumia. Sillä on myös 1980-luvun puolivälistä toiminut kansainvälinen taiteilijaresidenssiohjelma. Lisäksi se hallinnoi Alvar Aallon piirtämän Villa Väinölän toimintaa. 

Lue myös nämä

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti

Lue uusin

Isojako digilehti

ilmaiseksi