VANHAT RIIPPUSILLAT eivät ole vain pelkkä tapa ylittää vesistöjä, vaan myös mielenkiintoisia pyöräilyreittejä ja ainutlaatuisia sekä kiehtovia tapaamispaikkoja.
Suomessa on kuuluisia riippusiltoja, joista yksi on Vimpelin riippusilta. Sillan leveys on yli 40 metriä ja se ylittää vesiosuuden noin kolmanneksen sillasta. Sen historia alkaa ajalta ennen talvisotaa ja on osa Vimpelin paikallishistoriaa. Se oli merkittävä muun muassa koululaisille. Olihan vanha ala-aste, Aapiskujan koulu oppilasmäärältään huomattava. Koskenvarren asukkaille ja Vistinperällä asuville silta mahdollisti lyhyemmän matkan kauppaostoksille.
Ensimmäiset maininnat ”pitkospuusillasta” ennen 1948 rakennettua riippusiltaa ovat vuodelta 1937. Ennen sillan rakentamistakin joen ylittäminen kyseiseltä kohdalta on nähty tarpeelliseksi. Ennen sotia suhteellisen leveä joki ylitettiin kahta lankkua pitkin, jotka oli asetettu portaiden päälle. Toisinaan sillalla oli myös kaide. Tällainen silta kesti vain kesät, sillä talvisin lankkusilta rikkoontui jäiden paineessa.
Vimpelin kunnan päätöksenteossa on maininta kansakoulun perustamisesta 2. syyskuuta 1946. Kokouksen puheenjohtajana oli Väinö Rankila ja kunnanvaltuustossa olivat muun muassa Joel Kivinen, Martti Niemi, Eino Seppä, Toivo Mäkelä ja Kalle Koskela. Sodan jälkeinen aika lisäsi tarvetta perustaa kouluja ja samalla parantaa liikenneyhteyksiä. Se, miksi silta rakennettiin juuri 1948, selittyy päätöksestä rakentaa kansakoulu kahta vuotta aikaisemmin. Keskustelua oli ollut kokouksessa kansakoulun paikasta, joka oli hyvin keskeistä tuohon aikaankin. Vimpelin asukasmäärä oli yli 4 100 sodan jälkeen. Etelä-Pohjanmaalla asutus syntyi ja keskittyi juuri jokien varsille.
Hannu Södervik kertoo, että riippusiltaan liittyy runsaasti tarinoita eri sukupolvien ajoilta.
–Tämä Koskenvarren silta on nykypolvelle kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Matkaa sillasta oli alakansakoululle 450 metriä. Tätä käytimme lapsuudessa päivittäin lyhentäen koulumatkaa. Kun silta aikoinaan oli heiluvampi ja kapeampi, se suositeltiin ylittävän yksi kerrallaan, muistelee Södervik.
Riippusillan vieressä oleva Pekkalan mylly on mahdollisesti vuodelta 1837. Sitä on käytetty usein taustalla, kun on otettu valokuvia ylioppilaista ja hääpareista, kertovat Markus Syynimaa ja Tomi Junnila. Myllyä käytettiin aikanaan jyvien jauhamiseen.
Retkeilyä ja kalastusta
RIIPPUSILTA voi olla erityisen mukava paikka tapaamiselle, jos haluaa nauttia luonnosta ja rauhallisesta ympäristöstä.
–Paikka on idyllinen ja retkeilijälle sopiva. Voi käydä kuuntelemassa luonnon ääniä ja kävellä metsässä. Silta onkin erinomainen etappi kävely- tai polkupyörälenkillä. Talvella joen keskiosa tipahtaa ja sivulle tulee ladut. Sillan alitse on mennyt kelkkaura ja hiihtolatu, kertoo Markus Syynimaa.
Moni Vimpelissä koulua käynyt varmasti muistaa hiihtäneensä koululaisena sillan alta.
Sillan tienoilla käydään myös kalastamassa. Saaliiksi tulee muun muassa taimenta ja harjuksia. Aikoinaan siitä sai myös haukea ja ahventakin.
–Vesi on sillan kohdalla normaalilla korkeudella, mutta on se ollut huomattavasti korkeampi, reunakivien yläreunaan, sanoo vieressä asuva Tomi Junnila.
–Uittomiehilläkin riitti hommia, kun joesta nostettiin puuta reunalle kuivumaan, kertoo Södervik.
–Vimpelissä oli myös riippusilta yhteiskoulun kohdalla, mutta se purettiin mahdollisesti 1962, kertoi Tapio Lassila.
Lasse Pippola
