Ruokahävikin vähentämisestä kiittävät kukkaro ja luonto

Hävikkiviikkoa vietetään jälleen syyskuussa, 23.–29.9.2024, ja sinä aikana keskitytään ruokahävikin vähentämiseen koko suomalaisessa ruokaketjussa.
Hävikkiviikkoa vietetään jälleen syyskuussa, 23.–29.9.2024, ja sinä aikana keskitytään ruokahävikin vähentämiseen koko suomalaisessa ruokaketjussa.

Hävikkiviikkoa vietetään jälleen syyskuussa, 23.–29.9.2024, ja sinä aikana keskitytään ruokahävikin vähentämiseen koko suomalaisessa ruokaketjussa. Viikko tarjoaa tietoa ja vinkkejä arkisiin tapoihin hävikin torjumiseksi. Alkutuotannossa hävikin vähentäminen on monimuotoista ja innovatiivista.

Kasvin- ja viljantuotannossa pyritään löytämään jokaiselle sadolle käyttökohde, olipa kyseessä sitten ihmisravinto, teollisuuden raaka-aineet, eläinten rehut tai jopa etanoli. Peruna on esimerkki monikäyttöisestä sadosta, jota hyödynnetään ruokaperunasta aina biokaasun raaka-aineeksi saakka. Modernit teknologiat, kuten kasvinjalostus ja kasvinsuojeluaineet, ovat tärkeitä työkaluja tässä työssä, jotta sadosta saadaan mahdollisimman hyvä sekä määrällisesti että laadullisesti.

Tilatasolla vilja-, vihannes- ja perunasadon käsittely ja varastointi vaativat ajanmukaisia investointeja ja ammattitaitoa. Käsittelyyn ja varastointiin on oltava hyvät ja ajantasaiset puitteet, joissa ilmankosteus ja lämpötila ovat optimaaliset, ja esimerkiksi tuhojyrsijöiden ja lintujen pääsy tiloihin on estetty.

Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista, mutta roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjussa, mutta suurinta se on kotitalouksissa, joissa muodostuu Suomen ruokahävikistä Luken laskelmien mukaan 38 %. Koko ketjun ruokahävikki on 400 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksissa syntyy 155 miljoonaa kiloa.

Keskivertokuluttaja heittää ruokaa roskiin noin 28 kiloa vuodessa. Kotitalouden koko ja tyyppi vaikuttavat merkittävästi ruokahävikin määrään. Rahassa mitattuna esimerkiksi nelihenkinen perhe heittää vuodessa noin 500 euroa roskikseen ruuan muodossa. Kokonaan ruokahävikkiä ei voi välttää, mutta sen määrää kannattaa minimoida! 

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen:

  • Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. 
  • Huomioi ruokien lisäksi juomat! Kahvista syntyy yllättävän paljon ruokahävikkiä, kupillinen päivässä viemäriin tarkoittaa vuodessa yli 40 litraa hukkaan heitettyä kahvia! Keitä kahvia vain sen verran kuin nautit sitä, lisäkupilliset porisevat nopeasti valmiiksi tarvittaessa! 
  • Säilytä oikein: osa kasviksista säilyy parhaiten jääkaapissa, kuten salaatit, juurekset ja sienet. Osa taas viihtyy huoneenlämmössä, kuten banaani, tomaatti ja kurkku. Lue lisää erilaisten kasvisten optimaalisista säilytyslämpötiloista ja etyleenistä: https://kasvikset.fi/kasvitieto/kasvisten-sailytyksesta/sailytyslampotilat/.
  • Suunnittele ja ennakoi: älä haksahda ostamaan isoa pakkausta halvemmalla, jos kaikelle ruualle ei ole käyttöä. Hyödynnä pakastinta ja tee hävikkiherkkuja.
  • Kaikkea hävikkiä ei voi välttää. Pilaantunutta, homeista tai hapantunutta ruokaa ei pidä syödä. Oikein biojätteeseen lajiteltuna käyttökelvoton ruoka muuntuu aikanaan biokaasuksi tai ravinteikkaaksi mullaksi.

Lisää vinkkejä ja tietoa Hävikkiviikosta: https://havikkiviikko.fi/  

Jäikö tähteeksi pari keitettyä perunaa, nahistuuko juures jääkaappiin? Pyöräytä syksyä piristämään herkulliset keltajuuriröstit: https://www.mtk.fi/-/keltajuurirosti  

Lue myös nämä

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti

Lue uusin

Isojako digilehti

ilmaiseksi