AAPISKUJAN koululla otettiin viime vuonna rehtori Riikka Jaatisen toimesta kokeiluun Reksin relaa -rentoutumisvälitunnit. Vapaaehtoisilla välitunneilla haluttiin tarjota oppilaille mahdollisuus lepoon ja omaan rauhaan. Välitunnit saavuttivat melkoisen suosion ja välillä koulun salin lattialla makasi jopa puolet koulun oppilaista.
–Patjoja meiltä löytyy vain 35, joten osa makasi joko pelkällä lattialla, tai sitten oli kaksi lasta yhdellä patjalla. Patjattomuuskaan ei tuntunut haittaavaan rentoutumista, nauraa Jaatinen.
Rentoutumisvälitunteja pidetään kaksi kertaa viikossa. 15 minuutin mittaisen välitunnin aikana tehdään kaksi ohjattua harjoitusta, mutta niihin osallistuminen ei ole pakollista. Välitunnille voi tulla vain vaikka rauhoittumaan ja nukahtaminenkin on sallittua. Rentoutumisvälitunnilla voi olla mukana oma viltti, jota voi säilyttää koulussa.
–Lapset ovat rakastaneet tätä mahdollisuutta pysähtymiseen. Mitä levottomampi olo on lapsella ollut, sen enemmän hän on näistä nauttinut.
Rentoutumisvälitunneilla on paikalla aina 1–2 aikuista. Aikuinen voi lapsen niin halutessa vaikka silittää selkää ja auttaa läsnäoloon.
–Lapset ovat oppineet, että joskus rauhoittuu helposti ja joskus se vie enemmän aikaa. Jokainen kerta on erilainen, koska keho voi olla erilainen ja mieli voi olla erilainen eri päivinä, kertoo Jaatinen.
Mindfulness vahvistaa tietoisuustaitoja
REKSIN RELAA -rentoutumisvälituntien sisältö pohjautuu mindfulness-harjoituksiin. Mindfulness tarkoittaa tiedostavaa, hyväksyvää läsnäoloa, toisin sanoen tietoisuustaitoja.
–Välitunnilla tehtyjen harjoitusten avulla lapsi oppii tietoisuustaitoja, jotka ovat tässä ajassa äärettömän tärkeä työkalu mielenrauhaan ja hyvinvointiin. Harjoitukset tukevat läsnäoloa, tunteiden säätelyä, keskittymiskykyä, vahvistavat itsetuntemusta ja aivotaitoja. Käytännössä se näkyy vaikkapa niin, että lapset ovat tiedostaneet, mitkä asiat voivat vaikuttaa olotilaan ja oivaltaneet, että ”voin itse auttaa itseäni – olen turvassa.” Joskus on lapsi kertonut, että hän heräsi yöllä, mutta teki harjoituksen ja se auttoi, kertoo Jaatinen.
Rentoutusvälitunneilla Jaatisella on käytössä rauhoittumiskortit, jotka on suunnitellut mindfulness-ohjaaja ja eritysopettaja Hanne Laasala. Jaatinen itse on opiskellut Mindfulness työssä -valmentajaksi vuonna 2019.
–On tärkeää, että harjoituksia ohjaa henkilö, joka on siihen kouluttautunut, koska myös reaktioita täytyy osata seurata ja ohjata, sanoo Jaatinen.
–Mindfulness on osa positiivista psykologiaa, jonka äärellä olen opiskellut Positive Psychology Practitioneriksi (positiivisen psykologian asiantuntija) vuonna 2020. Koulutukset ovat vahvistaneet hyvinvointia tukevaa ohjaamista ja vaikuttavat koko toimintakulttuuriin. Reksin relaa -välitunnit aloitin vasta viime keväänä, mutta oman luokan kanssa tietoisuustaitojen harjoittelu on ollut käytössä aina. Sen rauhoittavat vaikutukset näkyvät luokassa selvästi ja tietysti koko ajan tulee lisää uutta tutkimustietoa tietoisuustaitojen hyödyistä. Myös opettajalle hyvinvointitaidot ovat tärkeät. Levollisuus ruokkii levollisuutta ja oppilaat mallintavat opettajaa. On tärkeää, että koulun henkilökunnalta löytyy näitä taitoja.
Rentoutusvälitunteja on tarkoitus pitää loppusyksyn ajan.
–Säännöllisyys on tässä kaiken a ja o. On tutkittu, että 15 minuuttiakin on riittävä aika harjoitukselle, kun se toistuu riittävän usein. Toistot mahdollistavat sen, että jotain siirtyy niin sanotusti sinne selkärankaan. Kaikki lähtee kuitenkin oppilaan omasta halusta, kaikki on heille vapaaehtoista, muistuttaa Jaatinen.
Harjoitukset tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia
MINDFULNESS harjoittaa keskittymään tietoisesti nykyhetkeen ilman tuomitsemista. Se tarkoittaa omien ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten tarkkailua hyväksyvästi ja rauhallisesti. Arjessa se voi olla hengityksen tarkkailua tai vaikkapa luonnossa kävelyä keskittyen ympäristön ääniin ja tuoksuihin.
–Tässä ajassa keskeytysten määrä arjessa on valtava. Jokainen meistä tietää, että kun Cokis-pulloa koko ajan heilutetaan ja ravistellaan, se kuohahtaa. Levossa kuohu rauhoittuu. Läsnäoloharjoitukset tarjoavat työkaluja, joista yksi napaa mukaansa yhtä, toinen toista – mitä kukin tarvitsee. Ne antavat eväitä stressin hallintaan ja ahdistukseen. Empatia, vuorovaikutus, ymmärrys ja myötätunto, myös nämä taidot kehittyvät. Ja näitä työkalujahan me tarvitsemme kaikki.
