26. JÄÄKÄRISEMINAARI järjestettiin lauantaina 7. syyskuuta Kauhavan Kortesjärven yhtenäiskoulun monitoimisalissa. Juhlallisessa tilaisuudessa kuultiin jääkäriliikkeeseen, Suomen itsenäistymisen vaiheisiin, merkittäviin henkilöihin ja tämänhetkisiin jääkäriaiheisiin projekteihin liittyviä puheenvuoroja. Tilaisuuden alussa seminaarin juontajana toiminut Kauhavan kaupungin museointendentti Hanna Rieck toivotti kaikki tervetulleeksi, minkä jälkeen kuultiin Härmänmaan puhallinorkesterin esittämänä Jean Sibeliuksen Jääkärimarssi ja Valse Triste, sekä Heikki Klemetin Suomenlinnan marssi -kappaleet.
Seminaarin avauspuheenvuorossa Kauhavan kaupunginjohtaja Vesa Rantala kiitti tilaisuuden järjestäjiä jääkäriliikkeen muiston ylläpitämisessä ja kunnioittamisessa.
–Jääkärimuseon perustamisesta tulee ensi vuonna 30 vuotta. Jääkäriliikkeen vaaliminen ja museotoiminnan kehittäminen on meille tärkeää. Jääkäriliike on keskeinen tekijä siinä, että Suomi on olemassa itsenäisenä valtiona.
Suomen jääkärimuseo sai eduskunnalta viime vuoden lopussa 50 000 euron avustuksen museotoiminnan kehittämiseen.
Jääkärit ja heidän varjonsa – sotakokemus, trauma ja historiallinen jälkikuva -esityksessään filosofian tohtori ja Euroopan historian dosentti Oula Silvennoinen toi esille jääkäriliikkeen ehkä vaietuksi jäänyttä ristiriitaa värväyksen hurmoksesta todellisuuden pettymykseen.
–Tutkijan tehtävänä on katsoa asiaa mahdollisimman läheltä ja purkaa yksinkertaisuuksia. Läheltä katsominen hämmentää, samentaa ja nostaa ristiriidat esiin.
Silvennoisen mukaan Saksa koulutti jääkäreitä omiin tarpeisiinsa, jääkäriydestä tehtiin brändi ja jääkärit saivat sankarinviitan harteillensa.
–Sotakokemukset vaikuttivat kaikkiin eri tavalla, Suomen sisällissota oli konfliktina traumatisoiva ja kärjistävä. Jääkärit näkivät ja kokivat sodassa veljiensä, tovereidensa kaatumisen.
–Kriittinen historian tutkimus osoittaa, että sankarit eivät aina näytä sankareilta eikä konnat konnilta, vaan ihmiset ihmisiltä. Ja ihmiset ovat niitä, jotka tekevät historian. Ja kun historia muuttuu, kun tutkimuksen tekijä muuttaa sitä, se ei aina miellytä kaikkia.
Silvennoisen mielenkiintoisen ja ajatuksia herättävän esityksen jälkeen kuultiin tamperelaisen toimittajan Helena Kujalan värikäs ja ilahduttava kuvaus Tekla Hultinista ja hänen teoistaan.
–Hultin oli pieni nainen, joka teki suuria tekoja. Hän oli vaikuttaja, filosofian tohtori, toimittaja, naisliiton perustajajäsen ja Suomen itsenäisyyden puolesta puhuja, joka vastusti Suomen venäläistymistä ja tuki jääkäriliikettä. Hultin oli oman aikansa Peppi Pitkätossu.
Omia sukujuuriaan tutkimassa ollut Kujala kiinnostui Hultinista vierailtuaan Jaakkimassa Hultinin hautakivellä. Kujala jäi pohtimaan, kuka oli tuo Hultin, josta löytyi vain vähän tietoa, eikä yhtään elämäkertaa. Pitkään kestänyt tutkimustyö ja monipuolinen aineisto synnytti minämuodossa kirjoitetun elämäkerran Tekla – tahtonaisen elämä.
–Halusin kirjoittaa kirjan, joka löytäisi kirjakauppoihin, kirjastoihin ja ennen kaikkea löytäisi lukijat.
Sotilashautausmaan kunnostus loppuvaiheessa
SEMINAARIN loppupuolella kuultiin kahdesta jääkäreihin liittyvästä meneillään olevasta hankkeesta. Kortesjärvi-seura ry:n puheenjohtaja Mauri Jokela kertoi latvialaisen Galinin sotilashautausmaan kunnostustöiden vaiheista ja edistymisestä. Hautausmaalle on haudattu ensimmäisessä maailmansodassa menehtyneitä järviseutulaisia jääkäreitä. Hautausmaan muistomerkki paljastettiin ensimmäisen kerran vuonna 1925, jonka jälkeen se unohtui ja jäi vähälle hoidolle mahdollisesti syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Hautausmaan kunnostusprojekti käynnistyi vuonna 2016 Järviseutu-seuran ja Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen Etelä-Pohjanmaan osaston toimesta. Yhteistyössä ovat olleet Latvian lähetystövirkailija ja paikallinen yritys, jolta varsinainen kunnostustyö ostetaan. Pitkään käynnissä ollut projekti on loppusuoralla, kun hautausmaan kunnostustyöt alkoivat viimein keväällä 2024.
–Kunnostustöiden osalta pitäisi olla valmista syyskuun lopussa. Delegaatio lähtee tuolloin tilannetta katsomaan. Muistomerkin uudelleen avaamisen juhlaa vietetään ensi keväänä tai kesänä, kun ensimmäisen muistomerkin pystyttämisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Öjän tupa inspiroi musiikilliseen teatteridraamaan
Toinen ajankohtainen projekti Jääkärin rakkaus, on Kokkolan Talviharmonikassa 8. helmikuuta ensi-iltansa saava musiikillinen teatteridraama, jonka käsikirjoituksesta vastaa Rauni Mollbergin Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Lehtoa näytellyt Pauli Poranen. Jääkäriliikkeen vaiheisiin liittyvä kuvitteellinen tarina kuvaa rakkaudessa pettyneen jääkäri Aarne Holman elämää.
–Tarina sai alkunsa Kokkolan Öjassa sijaitsevasta jääkäreiden etappituvasta. Itsenäisyystaistelija Sundmanin rakentama, vuonna 2000 kunnostettu tupa oli jääkäreiden käytössä vuonna 1915. Sitä kautta hiihdettiin tai käveltiin Ruotsiin Uumajaan, esityksen musiikista vastaava kapellimestari Raimo Vertainen kertoi.
Kamarioopperamaisessa esityksessä kuullaan suomalaisten säveltäjien Sibeliuksen ja Klemetin sävellysten lisäksi Reinin vahtimarssi, kansanlauluja ja improvisoitua musiikkia. Esitystä on tukenut Jääkäri- ja Maanpuolustussäätiö.
MONIPUOLINEN ja kiinnostava seminaari päättyi paneelikeskusteluun, jossa yleisöllä oli mahdollista esittää kysymyksiä tilaisuuden puhujille. Paneelikeskustelun vetäjänä toimi Juhani Passi Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistyksen Etelä-Pohjanmaan osastosta. Kuutisenkymmentä seminaariin osallistujaa antoi ansiokkaat aplodit tilaisuuden järjestäjille ja puhujille. Seminaarin järjestivät Kauhavan kaupunki, JP27:n perinneyhdistys ry ja Suomen jääkärimuseon ystävät ry. Ennen tilaisuutta oli mahdollista tutustua Suomen jääkärimuseoon.
