Lappajärven kulttuuriluontopolulle alueen historiaa kuvaavat veistokset 

Veistokset pystytetään kanavapuistossa jo olemassa olevien kivilohkareiden päälle. Kuvataiteilija Ville Heimala kävi elokuun lopulla valitsemassa teosten paikat ja pohjaksi käytettävät kivet. Heimala istuu sarjan viimeisen, nykyaikaa kuvaavan patsaan kivellä. –Tästä se katsoo taukopaikalle saapuvia lajitovereitaan.
Veistokset pystytetään kanavapuistossa jo olemassa olevien kivilohkareiden päälle. Kuvataiteilija Ville Heimala kävi elokuun lopulla valitsemassa teosten paikat ja pohjaksi käytettävät kivet. Heimala istuu sarjan viimeisen, nykyaikaa kuvaavan patsaan kivellä. –Tästä se katsoo taukopaikalle saapuvia lajitovereitaan.

LAPPAJÄRVEN Kanavapuiston esteettömälle kulttuuriluontopolulle valmistuu loppusyksystä moniulotteinen ja kokemuksellinen taideteos. Prosentti taiteelle -periaatteen mukaan syntyvä taideteos kuvaa Lappajärven alueen tarinaa eri aikakausilta meteorin törmäyshetkestä nykyaikaan. Avoimen portfoliohaun kautta valitun kuvanveistäjä Ville Heimalan Vuosimiljoonat-teos koostuu viidestä, noin metrin korkuisesta keramiikkareliefein eli kohokuvin päällystetystä veistoksesta.  

–Reliefit kuvastavat kaikkien eliöiden yhteyttä toisiinsa ja konkreettisesti lajien välistä verkostoa, Heimala kuvailee.  

Teossarjan tarina alkaa parkkipaikan läheisyyteen sijoittuvasta, myöhäisliitukauden meteoritörmäystä kuvaavasta hahmosta, joka tervehtii polulle saapuvia. Tasaisin väliajoin polun varteen sijoitettujen hahmojen tarina etenee jääkauden, mannerjäätikön sulamisen, ihmisen ja muiden eliöiden levittäytymisen kautta nykyaikaa kuvaavaan, taukopaikan rantaan sijoittuvaan hahmoon. Teoksen värisävyt ovat vahvoja, mutta luonnollisia ja hyvin ympäröivään luontoon sopivia. Veistosten pintaan valetut reliefit kertovat omaa tarinaansa kyseisestä aikakaudesta, kuten sulamisaikakauden veistoksen vesieliöt ja levittäytymistä kuvaavan veistoksen metsän eliöt ja erilaiset symbolit.  

Kirkkonummella asuva Heimala on taustaltaan biologi. Ennen taideteoksen luonnosvaihetta hän tutustui Lappajärven alueen historiaan ja lähestyi aihetta olemassa olevan tiedon pohjalta.  

–Tieteellinen pohja tukee taiteellista vapautta. Koen, että taiteessa voi ottaa enemmän vapauksia, kun näkemysten pohjalla on tieteellinen tausta.  

Heimala on tehnyt pitkään tiedepohjaisten näyttelyiden suunnittelua ja on myös kiinnostunut kulttuurihistoriasta, erityisesti alkuperäiskansojen historiasta.  

–Taide ja tarinankerronta on kulkenut mukana läpi elämän. Minua kiinnostaa se, miten ihminen on toiminut ja toimii luonnossa, minkälainen on ihmisen luontainen ympäristö ja mitä luonnosta on saatu ja saadaan. Tämä kulttuuripolku oli mielenkiintoinen ja kiinnostava ulkokohde, johon ajattelin oman helposti lähestyttävän, positiivisen taiteeni sopivan.   

TEOKSEN reliefien teko on prosessin aikaa vievin vaihe. Kunkin veistoksen pinnalle tulee noin 580 eri kokoista reliefiä, joiden valamiseen kuluu aikaa viikon verran. Polttamiseen tarvitaan yksi raakapoltto ja kolme lasituspolttoa, joita voi tehdä kolme viikossa. Polttamiseen kuluu arvioilta 7–8 viikkoa.  

–Tällä hetkellä reliefien mallineiden muotoilu, muotitus, valaminen ja poltto on limittäin käynnissä ja valmista niiden osalta pitäisi olla syyskuun loppuun mennessä.   

Lokakuussa Heimala saapuu uudelleen Lappajärvelle kiinnittämään reliefit veistosten pintaan. Betonista valetut veistospohjat tehdään Kyyjärvellä ja kuljetetaan Lappajärvelle.  

–Reliefien kiinnittämiseen ja saumaamiseen on varattu kolmisen viikkoa, joten veistosten paikalleen asentaminen tapahtuu aikaisintaan lokakuun lopussa.  

Kulttuuripolun taideteos on kokemus, joka alkaa jo parkkipaikalta ensimmäisen hahmon tervehtiessä polulle saapuvia ihmisiä. Hahmo muuttuu ja kertoo uutta tarinaa sitä lähestyttäessä, ja vasta lähellä reliefien muodot ja yksityiskohdat alkavat näkyä tuoden tarinaan lisää ulottuvuutta. Teokseen on suunnitteilla kohdevalaisimet, jotka luovat vielä oman lisänsä taiteen kokemiselle. Veistoksia voi käydä ihailemassa heti pystyttämisen jälkeen, mutta varsinaiset näyttelyn avajaiset vietetään vasta keväällä ilman lämmettyä. 

Sulamista kuvaavan veistoksen luonnos. 

Prosentti taiteelle  

LAPPAJÄRVEN KUNTA sitoutui noudattamaan prosenttiperiaatetta vuoden 2023 loppupuolella.  

–Prosentti taiteelle lähti hyvinvointivaliokunnan kautta liikkeelle ja sai hyvän vastaanoton. Teimme kuntana päätöksen jatkuvasta sitoutumisesta prosenttiperiaatteeseen. Se tarkoittaa sitä, että taide huomioidaan kunnan rakentamisessa ja taiteen osuutta mietitään investoinneissa, kertoo Lappajärven kunnan vapaa-aikasihteeri Anssi Kuusela.   

Kulttuuripolun taidehankinnalla on laaja merkitys Lappajärven kunnalle ja Kanavapuiston alueen kehittämiselle. Kulttuurikohteen tavoitteena on lisätä kulttuurihyvinvointia ja tarjota asukkaille ja matkailijoille ainutlaatuinen elämys. Kulttuuriluontopolku on osa kunnan perusopetuksessa toteutettavaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa.  

–Esteetön kulttuuriluontopolku on yksi Geopark-kohteista. Taideteoksen saaminen polulle tuo kohteelle, asukkaille ja matkailijoille lisäarvoa. Se yhdistää luonnon, liikunnan ja historian, ja tuo toivottavasti kaikkien niiden ystäviä yhteen nauttimaan upeasta luonnosta, taiteesta ja elämyksestä.  Alueelle on suunnitteilla jatkohanke, jolla lisätään virkistys- ja hyvinvointikäyttömahdollisuuksia.  

TAIDETEOKSEN hinta on 50 000 euroa, josta puolet on julkista rahoitusta ja puolet kunnan omaa. Hankerahoituksen saamisen yhtenä edellytyksenä on ammattitaiteilijan valinta. Joulukuussa 2023 avoinna olleen taiteilijahaun kautta tuli 40 hakemusta, joista valintaraati valitsi Heimalan. Valintaraadissa olivat kunnan sivistysjohtaja Tarja Puro, tekninen johtaja Juha-Matti Näykki ja vapaa-aikasihteeri Anssi Kuusela. Raatiin kuuluivat myös Nelimarkkamuseon johtaja Carmen Vendelin-Laukkanen, Taiteen edistämiskeskukselta julkisen taiteen läänintaiteilija Leevi Lehtinen sekä kulttuuriasiantuntija Tuija Ahola. Lappajärven kunnan luottamushenkilöitä edustivat Tuija Viinamäki, Vuokko Kraatari ja Pekka Keskinen.  

Prosenttiperiaate on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Prosentti taiteelle -hankkeen pohjalta syntynyt periaate, joka yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että rakennushankkeen määrärahasta lasketaan prosentin osuus, jolla taideteos hankitaan. Hanke toteutettiin vuosina 2014–2015 yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa ja siihen osallistuivat 

Suomen Taiteilijaseura, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ja Arkkitehtuurin tiedotuskeskus sekä sittemmin lakkautettu Ympäristötaiteen säätiö. Hankkeen tavoitteena oli juurruttaa taiteen prosenttiperiaate osaksi suomalaista rakentamiskulttuuria ja päätöksentekoa.  

Hankkeen (2014) ja Suomen Taitelijaseuran kyselytutkimuksen (2016) perusteella 75 prosenttia suomalaisista haluaa taideteoksia asuinalueille, kouluihin, kirjastoihin ja työpaikoille. 79 prosenttia on sitä mieltä, että taide parantaa ympäristön viihtyisyyttä sekä turvallisuutta ja 67 prosenttia vastaajista uskoo, että taide nostaa asuinalueen sekä kiinteistön arvoa. (Lähde: Prosenttiperiaatteen käsikirja) 

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti