Kokeilun tuloksia käytetään hyväksi toteutettaessa ikäihmisten palvelustrategiaa, mahdollistamassa kotona asumisen mahdollisimman pitkään.
Kokeilun kustannus on tänä vuonna 54 000 euroa.
–Toivottavasti voimme lisätä tätä palvelua ensi vuonna saman verran, totesi hoidon ja hoivan palvelujohtaja Marita Ylilahti.
–Kotona asumisen turvallisuus on ensisijaista. Tällä voimme huolenpidon lisäksi tuoda vanhukselle kontakteja ja tuoda iloa neljän seinän sisään, tavalliseen arkeen.
Ylilahti korostaa, että digitaaliset palvelut ovat vain yksi palvelumuoto: edelleen se, joka tarvitsee fyysiset kotihoidon käynnit, saa ne.
–Jossakin vaiheessa fyysisiä käyntejä toivotaan voitavan osittain korvata etäkäynneillä, mikä säästäisi rahaa.
KOKEILUUN osallistujat valittiin sen perusteella, ketkä hyötyisivät eniten SuvantoCaren kehittämistä digipalveluista. Jokaiselle valittiin käyttöön otettavat palvelut oman tilanteen mukaan. Valikoimaan kuuluvat videopuhelut helppokäyttöisen tablet-laitteen avulla, lääkemuistuttaja, turvapuhelinpalvelu paikantimineen ja liikeseuranta-anturit. Ritva Ala-Mattinen kotihoidosta työpareineen soittelee asukkaille videopuheluita, joissa kysellään kuulumiset ja varmistetaan, että kaikki on hyvin. Videopuheluiden avulla ikäihmiset ovat päässeet virtuaalimatkoille Ala-Mattisen mukana.
–Eräälle asiakkaalle soitin videopuhelun Suokonmäen näkötornilta, sunnuntain hautausmaakävelyllä näytin toiselle hänen kotikirkkoaan ja puolison hautaa. Myös ryhmätuokiot ovat mahdollisia, ja esimerkiksi fysioterapeutti voi vetää jumppahetken videopuhelun välityksellä.
Paikannin on hyvä turvaväline, jos asiakas liikkuu ulkona. Sen kantama on 1,5 kilometriä. –Siihen voidaan asettaa turvaraja, jonka ylittämisestä tulee myös hälytys, ja sen avulla hänet voidaan hänet saattaa kotiin, jos hän eksyy; paikantimeen voi myös soittaa, selvitti Ala-Mattinen.
Lääkemuistuttajasta tulee ilmoitus ohjelmaan, jos lääkkeiden ottoa ei kuittaa. –Jos kuittausta ei tule, voimme soittaa asiakkaalle tai kotihoidon tiimistä käydään tarkistamassa tilanne.
Liiketunnistinantureita voidaan asentaa kotiin jopa 10 kappaletta. –Näiden avulla voidaan seurata asiakkaan päivittäistä elämää. Vuodeanturi kertoo, milloin hän nukkuu, jääkaapin anturi antaa tietoa siitä, syökö hän sopivin välein. Jos asiakas käy erikoisen tiheästi vessassa, se voi kertoa, ettei kaikki ole kunnossa. Jos tulee poikkeavuuksia, voidaan puuttua, kertoi kotihoidon vastaava sairaanhoitaja Tiina Kuoppala. Keskusyksikkö kerää tiedon kaikista antureista.
–Antureiden tarkoitus ei ole kytätä, vaan havainnoida sitä, että kotona asuminen olisi mahdollisimman turvallista. Jos herää huoli, voidaan ottaa yhteyttä tiimiin, mutta myös omaisiin. Omaiset ovat tässä tiiviisti mukana, he voivat seurata oman mobiilisovelluksensa avulla samoja asioita.
–Paljon on soiteltu videopuheluita. Omaisilta on tullut hyvää palautetta, että saavat olla paremmin arjessa mukana: kuva kertoo enemmän kuin pelkkä ääni. Moni lapsi asuu perheineen kaukana, jopa ulkomailla, ja näin myös lastenlapset pääsevät paremmin yhteyteen isovanhempien kanssa.
Vaikka uusi teknologia on aina ikäihmiselle haaste, laitteet ja palvelu on otettu asiakkaiden ja omaisten osalta hyvin vastaan ja palaute on ollut positiivista. Kotihoidossakin ollaan innostuneita uusista palveluista.
–Ikäihmisen ei tarvi osata painaa mitään painikkeita, puhelu aukeaa automaattisesti, kertoi kotihoidon palveluvastaava Minna Koskinen.
Videopuhelut tuovat turvaa
HÄMEENKYRÖSSÄ asuvalle Kirsti Haapaniemelle hoiva-alan teknologia oli tuttua geriatrian alan työn vuoksi, ja mahdollisuus saada sitä Järviseudulla asuvan omaisen käyttöön oli iso ilo.
–Omaisella on afasia, joten hän ei oikein voi kommunikoida puhelimessa. Muuten hän on kuitenkin vielä toimintakykyinen 90 vuoden iästä huolimatta.
Videopuhelut tuovat turvaa ja iloa vanhuksen arkeen, kokee Haapaniemi ja kertoo esimerkin haastattelupäivältä. –Hän oli soittanut mieheni puhelimeen, muttei vastannut, kun tämä yritti soittaa. Otin yhteyden sovelluksen kautta ja näin, että hän kävelee, kasvoista näki, että kaikki on kunnossa. Viikonloppuna käytiin moottoripyöräilemässä hänen luonaan, hän varmaan halusi varmistaa, että mekin olemme kunnossa.
Haapaniemet ottavat omaiseensa yhteyttä päivittäin. –Nyt juttelin, että on kesäpäiväntasaus ja kyselin, muistatkos, mitä se tarkoittaa, näytin maisemia, muistutin, että joisi tarpeeksi, kun on hellettä. Hän on aina ollut kiinnostunut kukista, keväällä näytin lenkiltä hiirenkorvia, tuomen kukintaa, valko- ja sinivuokkometsiä, alppiruusuja. Kysyn välillä, tykkäätkö tästä, ja hän ilmaisee sen, että nauttii. Joskus näytän pullan leipomista tai saunatulen sytytystä. Tytär näyttää lastensa pianonsoittoa ja trampoliinihyppelyä. Me on tykätty tästä ihan älyttömästi.
Puhelun jälkeen sovelluksen päiväkirjaan voi merkitä, mitä on juteltu ja mikä on tilanne. –Sieltä muut omaiset ja kotihoito näkevät, että on soiteltu.
TABLETIN lisäksi Haapaniemillä on käytössä liiketunnistinsensoreita ja vanhan mallinen turvaranneke. Kotihoito käy omaisen luona aamuisin. –Jos ei mitään muuta satu, tämä pidentää kotona asumista ja tuo siihen turvaa.
Haapaniemi kokee hyvänä SuvantoCaren, kotihoidon ja omaisten yhteiset Teams-palaverit.
–Ikäihmislähtöisyys ilahduttaa. Heti ensimmäisen kerran jälkeen tuli tunne, että vanhus on meidän yhteisesti huollettavana, ettei se vain ole yhteiskunnan tai vain omaisten asia.
