Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus paljastaa, että koulurakennus on kärsinyt ulkopuolisen veden aiheuttamasta ylimääräisestä kosteusrasituksesta etenkin kellarikerroksen maata vasten olevien rakenteiden osalta. Rakennetutkimuksissa useista kohtaa taloa löytyi viitteistä vaurioista sekä erilaisia kosteusvaurioihin viittaavia mikrobeja ja sieni-itiöitä. Esimerkiksi liikuntasalin alapohjassa on käytetty eristeenä kosteusherkkää kutterilastua ja katosta löytyi epätiiviitä läpivientikohtia. Ilmanvaihto on osassa tiloja puutteellinen ja se myös levittää mineraalivillakuituja ja muita epäpuhtauksia sisätiloihin. Vimpelin kunta tilasi selvityksen sen jälkeen, kun alkuvuodesta tehdyissä mikrobimittauksissa ilmeni epätavanomaisia pitoisuuksia.
Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli toteaa, että Aapiskujan vuonna 1952 valmistunutta koulua on korjattu mittavasti vuonna 2000.
–Se on vanha rakennus, jota on rakennettu myös maan alle, huokoinen, hengittävä kivitalo, joten sen kanssa pelaaminen on haastavaa. Sisäilmaongelmat johtuvat todennäköisesti melko pitkälti maaperän kosteudesta ja mikrobikasvustosta, jota siinä luonnollisesti on. Kun rakennus on alipaineisena, rakenteet ja huoneiden reunoissa olevat aukot vetävät ilmaa sieltä maaperästä ja rakenteista. Koulu ei ole mätä, ongelma on sen aikaisen rakennustekniikan ja nykyisen ilmanvaihtotekniikan yhteensovittaminen.
Kunnassa ja sivistystoimessa on ryhdytty heti toimiin koulunkäynnin jatkumisen turvaamiseksi Aapiskujalla. –Tavoitteena on saada lapsille turvallinen ja hyvä sisäilma siihen saakka, kunnes sivistystoimen palvelut voidaan keskittää uusiin tiloihin. Uskoisin, että meillä on vahva poliittinen tahtotila tähän. Tärkeimmät toimenpiteet ovat ylipaineistus ja valvontalaitteisto, jolloin huoneilman laatua voidaan seurata koko ajan. Sitä tukevat ilmanpuhdistuskoneet.
Saneerauksen haastavimmat kohdat ovat Leijonanmielen kellarin tiivistyskorjaukset. Niitä tehdään myös liikuntasalin kohdalla. Kellari suljetaan pois käytöstä. Sivistystoimi tekee tilojen suhteen väliaikaisjärjestelyitä, esimerkiksi ruuan jakoa kaavaillaan aulatiloihin. Pyrkimys on, että koululaisten arki häiriintyisi mahdollisimman vähän.
–Henkilökohtaisesti esitän, että ei lähdettäisi tekemään mittavaa peruskorjausta, sillä viimeisen päälle remontoiminen tulee kalliiksi ja sen hinnalla voitaisiin rakentaa jo paljon uutta. Tällaisen saneerauksen lopputuloksesta ei myöskään voida olla täysin varmoja.
VALTUUSTOSSA Aapiskujan koulun sisäilmaongelmia on tuotu esille jo pitkään. Pitkällisen vääntämisen jälkeen koulun henkilökunnalle saatiin toteutettua kysely sisäilman laadusta.
–Käyttäjät olivat siihen tyytyväisiä, tiivistää Leijonanmieli tuloksia.
Tutkimusraportin tultua julki monet vanhemmat ovat olleet huolissaan siitä, voidaanko opetusta jatkaa turvallisesti Aapiskujalla.
–Täällä on tehty valtavat määrät töitä asian parissa ja käytetty asiantuntijoita arvioimaan tilannetta. He ovat todenneet, että opetusta voidaan turvallisesti jatkaa tehtävien toimenpiteiden vuoksi. Opetus ei jatkuisi näissä tiloissa, jos olisimme todenneet, ettei se voi jatkua turvallisesti, Leijonanmieli sanoo.
–Sisäilma-asiat ovat psyykkisesti äärimmäisen ahdistavia, etenkin vanhemmille. Tunnen henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat sairastuneet sisäilmaongelmien vuoksi. Ne ovat asioita, joiden kanssa ei voi pelleillä tai leikkiä. Meillä suhtaudutaan asioihin niihin kuuluvalla vakavuudella.
Myös Toimelassa ja kirjaston tiloissa on tehty tutkimuksia, mutta tuloksia niistä ei ole saatu.
VIIME vuoden puolella kunnassa järjestettiin valtuuston kiinteistöseminaarit, joissa laadittiin kiinteistöstrategiaa. –Tavoitteena oli lähteä investoimaan uuteen hybridikeskukseen 2023, mutta voi olla, riippuen uudesta valtuustosta, että hybridikeskuksen rakentamisen aikataulua nopeutetaan.
Kunnan lakisääteisten palveluiden tuottamiseen rakennettujen kiinteistöjen kunto on valtakunnallinen ongelma. Läpileikkaava haaste on, lähdetäänkö saneeraamaan vanhaa vai tekemään uutta. –Lähes kaikkien kuntien suuri mietinnän aihe ovat rakennusten korkeat tasearvot, joiden alaskirjaus on järkyttävän iso steppi taloudellisesti. Monet kunnat ovat joutuneet saneerauskierteeseen sen sijaan että tehtäisiin uudisrakentamista. Joillekin alaskirjaus on silkka mahdottomuus. Kunnan palvelutuotannosta poistettaville kiinteistöille tulisi siksi pohtia myös uudiskäyttöä. Nämä ovat isoja asioita, jotka tulevat uudelle valtuustolle päätettäviksi.
