IHMINEN on kutsuttu ylistämään Jumalan nimeä. Mistä on kysymys? Katekismuksessa uskontunnustuksen selityksessä sanotaan “uskontunnustuksen olevan Jumalan hyvien tekojen ylistys”. Jumalan lahjoittama usko avaa sydämen Jumalan suurelle rakkaudelle ja näkemään mistä on kiitettävä. Vain epäusko estää näkemästä Jumalan hyvyyttä.
Ylistys on oivallinen sana kuvaamaan uskoa Jumalaan. Uskontunnustus määrittää kristittyjen yhteisen uskon, mutta usko itsessään on enemmän kuin sanoilla voi ilmaista. Sanotaanhan Raamatussa seuraavasti: ”Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot, kuka voi häntä kyllin ylistää? (Ps. 106: 2) Se mitä usko antaa kristitylle on Jumalan kiitoksen ja ylistämisen paikka. Onhan Jumala antanut ja antaa ihmiselle joka päivä enemmän, kuin ihminen voi itse itsellensä antaa.
“Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa. Herra on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken mitä niissä on. Herra on iäti uskollinen. Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää. Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen. Herra rakastaa oikeamielisiä, ja suojelee muukalaisia. Hän tukee leskiä ja orpoja, mutta jumalattomien tien hän tekee mutkaiseksi. Herra hallitsee ikuisesti. Hän on sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!” (Ps. 146: 5-10)
“Jeesus, parantajamme” on tulevan pyhän raamatullisena aiheena. Pyhänä ylistetään Jumalaa Hänen rakkaudestaan ja hyvyydestään. Jumalaa kiitetään ainoana synnin voittajana ja luotujensa elämän tervehdyttäjänä.
Vt. kappalainen Mikko Elenius
Alajärven seurakunta
