Kesä ja kärpäset 

Heikki Salmela
Heikki Salmela. Kuva arkistosta.
Julkaistu:
Aihe:

LÖSÄHDIN jonkin hiostavan askareen jälkeen mökin sohvalle lepäilemään, mutta eihän siitä mitään tullut, kun viheliäinen kärpänen alkoi tukkia nenään ja suuhun. Oli mokoma vielä niin vikkelä, että piti nousta hakemaan kärpäslätkä ja kyttäämään mihin kärpänen istahtaa armoniskua varten. Kärpänen sai kuolettavan lätkän iskun ja lepääminen voi jatkua. Kärpänen herätti kuitenkin muistoja ja tietysti sieltä 60-luvulta. Kuten olen monessa jutussa kertonutkin, oli tuolloin lähes joka talossa muutama lehmänkanttura ja sehän tarkoitti sitä, että navetan takana oli tunkio, jossa kärpäsiä sikisi miljoonittain. Navetta ja lähiympäristö kuhisi kärpäsiä ja niitä lenteli myös tupaan joka ovenaukaisulla. 

Kärpäsiä koetettiin vähentää monilla konsteilla. Muutaman kerran kesässä navetan ovet suljettiin ja sisään sumutettiin kärpäsmyrkkyä. Teho oli hetkellinen, sillä uusia sikisi koko ajan. Kärpäspapereita laitettiin roikkumaan navetan kattoon ja ne olivat hetkessä mustanaan kiinnijuuttuneista kärpäsistä. Kesäisin ainakin kotona kalkittiin navetan seinät, mutta en tiedä oliko sillä mitään vaikutusta kärpästen määrään. 

Kärpäset houkuttelivat navetan ja heinäladon orsille ja räystäille pesimään joukoittain räystäspääskyjä ja haarapääskyjä. Niille olikin jatkuva juhla-ateria tarjolla, kun ne liitelivät navetan ja tunkion ympärillä pyydystäen lennosta kärpäsiä. Pääskyset pyydystivät päivittäin satoja ja ehkä jopa tuhansia kärpäsiä, joten niiden vaikutus oli ihan merkittävä. Tosin uusia sikisi koko ajan. 

SISÄLLÄ taloissa käytiin myös jatkuvaa sotaa kärpäsiä vastaan. Kärpäspapereita ripustettiin kattoihin, myrkkyjä ruiskutettiin ja kärpäsiä tapettiin myös nahkaisella rei’itetyllä kärpäslätkällä. Myös haavi oli hyvä väline kärpästen pyydystämiseen. Ainahan niitä kuitenkin jäi lymyämään johonkin nurkkaan odottamaan yötä, jolloin ne lähtivät etsimään nukkuvia ihmisuhreja. Muistelen, että aamuyöllä noin viiden aikaan kärpäset aktivoituivat ja tulivat pörräämään nukkujan lähelle ja tepastelemaan paljaalla iholla. Nuku siinä sitten ja vaikka kuinka husit, niin kärpänen lennähtää kauemmaksi ja on hetken päästä taas iholla. Nykyisin ei onneksi ole juurikaan kärpäsiä, vaan yöt saa uinua rauhassa. 

Heikki Salmela 

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti

Lue uusin

Isojako digilehti

ilmaiseksi