LAPPAJÄRVEN Vähä-Kannus-saaressa 30-vuotista perinnettä juhlistaa iloinen ystävänelikko Ossi Kangas, Hannu Kotipelto, Pasi Luoma-aho ja Antti Perälä. Nelikko on käynyt Perälän äidin puolen suvun saaressa mökillä joka vuosi vuodesta 1994 lähtien.
–Aika menee nykyään nopeasti eikä ikinä tunnu siltä, että siitä olisi vuosi, kun täältä viimeksi lähdettiin. Aina lähdetään samoilla asetuksilla, muistellaan ja nauretaan vanhoja, päivitetään kuulumiset. Paljon muistellaan kouluaikoja, lapsuuden ja nuoruuden asioita ja paikkoja, nykyään Kempeleessä asuva Ossi Kangas kertoo.
Eri puolilla Suomea asuvat lapsuudenystävät tapaavat toisiaan lähinnä kerran vuodessa saaressa. Tiivistä porukkaa yhdistää halu viettää aikaa yhdessä ja kotiseuturakkaus. Lappajärvi on nelikolle tärkeä paikka. Täällä käydessä he käyvät lapsuuden tärkeissä paikoissa, kuten Torpanmäellä ja Kyrönniemessä.
–On surullista nähdä paikkojen rapistuminen, maaseudun hiljeneminen ja tyhjeneminen. Toivottaisiin, että Lappajärvi pysyy elinvoimaisena. Lappajärvellä on kasvettu, vietetty onnellinen, hyvä ja turvallinen lapsuus, Joensuussa asuva Antti Perälä kuvailee.
Korttipelejä, elokuvantekoa ja makkaranpaistoa
NUORENA pojat viettivät paljon aikaa yhdessä. Erityisesti pitkinä kesinä yhdessäolo oli tiivistä. Pojat pelasivat roolipelejä ja korttia, kuuntelivat Perälän teltassa C-kasetteja, valvoivat öitä, grillasivat, tekivät elokuvia ja kävivät Halkosaaressa. Riparikesänä päätettiin ensimmäisen kerran lähteä saareen yhdessä. Antti ja Ossi olivat käyneet Perälän perheen kanssa saaressa jo aikaisempina kesinä, talvisin porukka käveli jäitä pitkin rannalle makkaranpaistoon.
–Kun on tällaiset puitteet, oli mahtava lähteä tänne poikaporukalla hengailemaan yhdessä. Täällä saatiin olla rauhassa, herran kukkarossa, Helsingissä asuva Hannu Kotipelto miettii.
Nelikko on kuvannut yhdessä neljä elokuvaa. 90-luvulla Metsien soturit 1 ja 2, Loppumaton taistelu, sekä Alasen vanhassa tuvassa kuvattu kauhuelokuva. Viimeisin, The Chopper-niminen kauhuleffa kuvattiin saaressa aikuisiässä vuonna 2020.
–Joskus joku heitti, että meillä on tämmöinen TFC, eli Tupsula Film Corporation. Siitä se ajatus lähti, sitä toteutettiin ja se on pysynyt, Ossi muistelee.
Varhaisessa TFC -tuotannossa elokuvat kuvattiin VHS-kasetille eikä editointimahdollisuuksia ollut. Kohtaukset kuvattiin aikajärjestyksessä ja mahdolliset tehosteäänet soitettiin mankasta tai tehtiin livenä kuvan ulkopuolella kuvatessa, mikä oli haastavaa. Elokuvien tekeminen oli yhteinen harrastus, jossa sai toteuttaa luovuutta. Niiden tekeminen ryhmäytti ja tiivisti porukkaa entisestään.
Saarireissu on loman kohokohta
SAARIREISSU on lomasuunnitelmien etupäässä, muut menot sovitetaan sen mukaan. Nelikon perheet tietävät mikä merkitys tällä on.
–Saarireissun tärkeyttä kuvaa hyvin se, kun Ossi Kanadassa asuessaan sovitti kesälomansa niin, että pääsi Suomeen ja saarireissulle, Kuopiossa asuva Pasi Luoma-aho selventää.
Saaressa vietetään aikaa kasvotusten, ollaan aidosti läsnä tässä hetkessä. Keskustellaan, kuunnellaan, jutellaan, jaetaan asioita.
–Täällä on monet naurut naurettu sekä laulut laulettu – ja joskus itkutkin itketty. Täällä on käsitelty isoja asioita, kerrottu perheenlisäyksestä ja pyydetty bestmaniksi. Joskus on venytetty uutisten kertomista saareen niin, että niitä on saatu yhdessä juhlistaa. Ja aina lauletaan, nelikko kertoo.
Musiikki kuuluu vahvasti saariperinteeseen ja lauluja lauletaan niin saunan lauteilla kuin nuotion äärellä kitaran säestyksellä. Saarireissu alkaa yhteisellä aamulenkillä, jonka jälkeen käydään kaupassa hankkimassa etukäteen suunnitellun menun mukaiset tarvikkeet. Saareen saavutaan venekunnittain, Antti ja Ossi samassa veneessä, Hannu ja Pasi toisessa. Saari kierretään joka kerta, joskus yöllä, joskus aamulla tai aamuyöllä.
–Siinä katsellaan ympäri järveä ja ihmetellään. Ollaan kiitollisia kaikesta.
Saariperinteisiin kuuluu olympialaiset, jonka lajeina ovat perinteisten lauta- ja mökkipelien, petanquen, mölkyn ja kroketin lisäksi aina jotain uutta, kuten rallikrossia radio-ohjattavilla, sokkomiekkailua tai tarkkuusammuntaa. Juhlavuoden kunniaksi perinteisten mökkitouhujen lisäksi luvassa on erityisohjelmaa kuten ilotulitus ja aikakapselin kaivaminen. Uutta elokuvaakin saatetaan kuvata.
–Aikakapseli oli Hannun idea. 10-vuotta sitten, kun juhlimme 20-vuotista saariperinnettä, kaivoimme puolen metrin syvyyteen maahan styroksilla vuoratun soppatermarin. Termarissa oli muun muassa C-kasetille nauhoitettuna muisteluita, yhteiskunnallista pohdintaa, terveisiä ja tulevaisuuden toiveita meille kuunneltavaksi tähän hetkeen. Hämmästyttävää oli, miten moni toiveista on osunut kohdalleen. Hauskaa oli myös, että tuolloin odotettiin pelastuslaitosta saapuvaksi ilotulituksen vuoksi. Silloinkin luvat oli kunnossa. Tänä vuonna pelastuslaitos kuitenkin saapui, 10 vuotta myöhässä, mutta jatkoivat nopeasti matkaa, kun kaikki luvat olivat kunnossa.
Samat jätkät, sama ystävyys
AIKAKAPSELI osoittaa, että 10 vuotta sitten oli samat jätkät mitä nytkin, sama nelikkokopla, sama henki silloin kuin nyt, sama vahva ystävyys. Luotettavat ystävät, joiden kanssa jakaa asioita.
–Vuosittain tulee päivityksiä, kun arvomaailmat ja näkemykset muuttuvat, mutta niistä osataan keskustella kypsän rakentavasti, toisia kunnioittaen ja arvostaen. Aikakapseli kaivetaan maahan ensi vuonna uusiksi, tarvitaan vähän aikaa ideoiden kypsyttelyyn, Antti miettii.
–Suuri kiitos kuuluu perheelle ja tukihenkilöille, jotka mahdollistavat tämän perinteen jatkumisen. Ja suvulle, joka mahdollistaa saaressa olemisen.
Olemisensa eteen porukka tekee talkoita, yleensä polttopuita. Moni ympärillä elää hengessä mukana ja työpaikoilla ihmetellään tällaista ainutlaatuista porukkaa ja tapaa.
–Toivoisi, että mahdollisimman moni ystäväporukka tekisi tällaista, viettäisi aikaa yhdessä. Kyllä tämä saari on osittain kantava teema, jos tätä ei olisi, saattaisi yhteydenpito vähitellen hiipua. Saari ja Lappajärvi, kotiseutu, lapsuus ja nuoruus yhdistää ja on kantava voima.
Maija Perälä
