RUOKAMARTTA-PALKINNON sai viime kesänä Marttaliiton 125-vuotisjuhlassa Tampere-talolla Lappajärveläissyntyinen, nykyään Äänekoskella asuva, Pirjo Kunnari. Hän on omassa yhdistyksessään vetänyt ruokakursseja, tapahtumia ja muonituksia parhaimmillaan yli 20 000 osallistujalle. Hän lupautui kertomaan, millaisena hän näkee marttatoiminnan.
–Marttatoiminta sopii kaikille. On klisee, että ei voi tulla kun on huono laittamaan ruokaa. Ei siellä tarvita mitään erityistaitoja. Toimintaa järjestetään jäsenistön toiveiden mukaan. Katsotaan, millaista osaamista jäsenillä on ja mitä toivotaan. Jäsenet vetävät toisilleen kursseja, kertoo Pirjo Kunnari.
KUNNARI sai kipinän Martta-toimintaan jo kansakoulussa. Ala-Sepässä Kitin koululla (nykyinen Tähti ja Koivu) opettaja Aune Meriläinen piti marttakerhoa koululaisille ja käytti usein marttapukua koulussa. Kerho kokoontui kerran viikossa omassa luokassa parin tunnin ajan. Koulun keittäjänä oli Annikki Olli, joka keitti keittolassa puuhellalla valmiiksi teeveden. Kerho alkoi aina teen juonnilla, ja korppua oli lisukkeena. Aune luki ääneen ja joka kerta oli aihe, josta keskusteltiin. Pikkukokki-kerhossa ei laitettu ruokaa vaan esimerkiksi virkattiin.
Kunnari sanoo, että ei ollut kouluihminen vaan enemmänkin kova touhuamaan ja käytti energiansa muuhun. Kokeiltuaan lukiota puoli vuotta hän meni Lapuan emäntäkouluun. Lopulta tämä ei-kouluihminen teki elämäntyönsä ensin koululaitoksen johtavana emäntänä ja sitten ravintotalouden lehtorin virassa 25 vuoden ajan, aina eläkeikään saakka Äänekoskella Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa. Hän opetti kokiksi opiskelevia, joiden opinnot veivät 2–3 vuotta opiskelijan aktiivisuuden mukaan. Opiskelijat olivat pääosin nuoria, usein suoraan peruskoulusta tulleita.
AIKUISIÄN marttatoiminta alkoi viisikymmentä vuotta sitten, kun perhe muutti Kivijärvelle. Lapsen päivähoitaja oli aktiivinen martta, joka houkutteli Kunnarin mukaan toimintaan.
–Koululla oli hieno uusi kotitalousluokka, jossa oli uudet kauniit astiat ja kaikki tiptop. Siellä tietenkin haluttiin, että kotitalousopettaja hyödyntäisi tiloja ja pitäisi erilaisia kursseja kuten salaatti- ja voileipäkursseja.
Matkan varrella Kunnari on tehnyt marttatyötä sen kaikilla tasoilla. Perustason toiminnan lisäksi hän on ollut Keski-Suomen Marttojen puheenjohtajana ja valtakunnan tasolla Marttaliiton hallituksen jäsen.
–Marttatoiminta on ollut antoisaa, koska olen voinut käyttää ja hyödyntää ammattitaitoani. Organisaattorin homma on yksi vahvuuksistani ja minähän tykkään komentoorata. Olen aina rakastanut seremonioita, esillä olemista ja etupenkissä istumista, Kunnari nauraa.
Martoilla yhteiskunnallisesti tärkeä rooli
KUN Ruokamartan titteliä ehdotettiin hänelle, sanoi ehdottaja perusteluissa, että Pirjo on rohkea, ei helposti sano ei, on innostunut ja luova, ja hänellä on hyvä ongelmanratkaisukyky.
Marttojen lisäksi Kunnarin elämään on kuulunut naisten vapaaehtoinen maanpuolustustyö.
Marttatoimintaa Kunnari on tuonut myös Järviseudulle. Kun Lappajärven Martat oli lopettanut toimintansa, Kunnari tuli Tarvolan koululle ja perustamiskokous pidettiin samassa tilassa, missä hän oli tyttönä käynyt kerhossa. Korkea-ahon Kari tarjosi kokouskahvit ja yhdistyksen nimeksi tuli Helmimartat. Alajärvelle syntyi Nelimartat ja Soiniin Kuninkaanjoen Martat. Vimpeliin saatiin toisella yrittämällä yhdistys, kun saatiin yhdistykseen puheenjohtaja.
Marttojen työtä Kunnari pitää yhteiskunnallisesti tärkeänä. Sota-aikana martat toimivat aktiivisesti kotirintamalla. Heidän roolinsa keskittyi huoltotoimintaan; ruokkimiseen, muonittamiseen, sukkien kutomiseen. Lisäksi he ovat edistäneet kouluruokailuasiaa ja olleet yhteiskunnallisesti aktiivisia toimijoita.
Marttojen teema on Hyvä arki kuuluu kaikille. Kunnarin mukaan martta ei tavoittele kuuta taivaalta vaan hyvää perusarkea. Marttaliiton 125-vuotisjuhlassa presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb sanoi: Terveellinen aamiainen ja puhdas koti voi muuttaa elämän suunnan.
–Näitä tavoitellaan kurssi- ja kokoustoiminnan avulla. Marttojen arvoja ovat avoimuus, yhdessä tekemisen ilo ja kestävät valinnat. On mukava kokoontua ja vaihtaa kuulumisia. Tapaaminen alkaa aina kahvittelulla, jotta saadaan puhua päällimmäiset ennen illan teemaan paneutumista. Toiminta on tarkoitettu ihan tavallisille ihmisille.
TOIMINTAAN kaivataan lisää osallistujia. Nuorille on tehty yhteistyössä Novitan kanssa virkkausklinikoita. Lisäksi on opeteltu karjalanpiirakoiden tekemistä ja pullapitkon letitystä. Vuorovaikutus on aina tärkeä osa kokoontumista. Martat ovat valmiita järjestämään uudenlaista toimintaa, kun kysyntää ilmenee. Miehillä on myös marttayhdistyksiä. Kunnarin mukaan miehet kokoontuvat usein kokkaamisen merkeissä.
Omaa kaksitoista vuotta sitten edesmennyttä puolisoaan Kunnari kiittää siitä, että tämä tuki häntä aina harrastuksissa ja marttatyössä.
