Neljänä talvena avantouintia harrastanut Yli-Hemminki ajatteli viime kesänä hankkivansa jättimäisen kukkaruukun, johon voisi dipata itsensä kotona. Se korvaisi osittain avannon, eli aina ei tarvitsisi lähteä autolla kylmän järviveden tuomaa euforiaa hakemaan.
–Ongelma oli se, kuinka pitää vesi sulana. Ystävä kertoi, että hänen tutullaan oli pakastearkku tähän tarkoitukseen. Sitten luin artikkelin perheen isästä, joka kertoi kylpevänsä itsensä arkussa aamuin illoin mukavammaksi ihmiseksi. Sen jälkeen päätin tarttua toimeen, ja huhuiltuani Roskalava-ryhmässä sain tuttavalta toimivan arkkupakastimen.
Hän ajatteli käyvänsä arkussa silloin tällöin iltaisin, kun tekee mieli. –Olen yllätyksekseni käynyt siellä enemmän aamuisin ennen töihin lähtöä.
”Kotiavannon” merkitys on noussut tänä talvena arvoon arvaamattomaan, sillä koronarajoitusten vuoksi Suvirannan avanto ei ole ollut auki.
LUKEMASSANI jutussa puhuttiin paljon kylmäaltistuksen vaikutuksesta mieleen, siitä, kuinka säännöllisesti sitä harrastamalla oppii hallitsemaan hengitystä ja kropan kokemia tuntemuksia sekä sitä kautta mieltä. Samalla arjessa ahdistavat tunteet tai epämiellyttävät tilanteet helpottavat, niihin oppii suhtautumaan samoin. Tällä miehellä oli sosiaalisten tilanteiden pelkoa, ja tietoinen hengittäminen on auttanut pelkotiloihin.
Yli-Hemmingin mukaan kaikkia kylmäaltistuksen hyviä vaikutuksia ei saa kerralla, vaan pikkuhiljaa.
–Mielenhallinta kulkee jutussa mukana tärkeänä ja arkun myötä se on vahvistunut entisestään; jos kroppa saanut kylmäaltistuksesta tosi paljon ennen, nyt mieli saa ainakin yhtä paljon. Keho saa endorfiinit, vaikka avantoon menisi hampaat irvessä, mutta siitä saa paljon enemmän irti, kun keskittyy rauhoittamaan mieltä.
–Sain jo ensimmäisenä avantokautena sitä kautta lihakset rennommiksi kuin millään, totaalirentouden. Se rentouttaa myös mieltä, tulee huikean rento ja ihana fiilis. Arkussa voi rentouttaa itsensä jo vedessä ollessa mielenhallinnalla ja hengityksellä, kun taas avannossa ei voi ihan veltoksi heittäytyä. Olen vedessä kymmenestä sekunnista puoleen minuuttiin. Toisaalta avannossa aika menee nopeammin, kun siellä voi vapaammin liikkua.
Omassa arjessaan hän on huomannut, että mielen rentous tukee tietoista rennompaa asioihin suhtautumista.
–Se on perfektionistiselle luonteelle hyvä. Olen myös ihminen, joka stressaa toistenkin puolesta. Narkolepsiani vuoksi aivot ovat aina alivireystilassa, mikä lisää keskittymisvaikeutta ja ADHD-piirteitä. Tämä auttaa niihin ongelmiin ja suhtautumaan elämän pieniin ongelmiin kevyemmin. Keino voisi olla joku muukin, mutta tykkään tästä! Rentous on ollut pitkän ajan tähtäin ja pikkuhiljaa menen sitä kohti.
Kylmäaltistus auttaa myös hierontatyössä rasittuviin käsiin: jos on takana rankka hierontapäivä ja paljon sormiotteita, sen jälkeen arkussa olo vihloo niveliä, mutta se menee ohi ja kädet ovat sen jälkeen tosi rennot eikä särje, Yli-Hemminki kuvailee.
INVESTOINTI omaan hyvinvointiin oli varsin edullinen: vain vaiva ja veden hinta.
–En halua tuhlata vettä, joten en vaihda sitä kovin usein. Toisaalta käytän sitä yksin ja menen sinne puhtaana. Jäätävässä vedessä ei kovin hyvin bakteerikanta kasva. Halutessaan sinne voi laittaa uima-altaan klooritabletin. Kun kansi on kiinni, ei mene roskia eikä muuta ulkoa päin tulevaa.
Perusarkkupakastin pitää veden sulana kovillakin pakkasilla. –Tosi kovien pakkasten aikaan olimme viikon pois, jolloin pintaan oli tullut sentti jäätä. Sulatimme sen auton sisätilalämmittimellä.
Kesälläkin kylmästä pääsee nauttimaan pitämällä pakastinta välillä päällä. Iso määrä vettä pysyy hyvin viileänä.
Ihanasta työstä toiseen
SIIRTYMINEN Kangaskulman yrittäjyydestä päätoimiseksi hierojaksi vuosi sitten tapahtui haastavimmissa mahdollisissa olosuhteissa. Silti Maija Yli-Hemminki on tyytyväinen ratkaisuunsa. –Huhtikuussa oli parin viikon totaalistoppi, mutta pikkuhiljaa se siitä reipastui ja töitä oli sopivasti kesän ja syksyn ajan Alajärven aaltoon asti, jolloin oli taas pari hiljaisempaa viikkoa. Tuntuu, että naishierojalle on ollut tilausta ja joka viikko tulee uusiakin asiakkaita.
Valmistuminen koulutetuksi hierojaksi kesäkuussa 2019 oli pitkäaikaisen haaveen täyttymys. –Kun tuli mahdollisuus opiskella ammatti Seinäjoella Suomen hierojakoulun kautta työn ohessa, tartuin siihen. Opiskeluvuosi työn ohessa oli rankka, mutta antoisa: en tiennyt etukäteen, miten paljon ihmisen fysiologia ja anatomia voivat minua kiinnostaa. Tykkään siitä, että tässä työssä tietoa voi soveltaa asiakaskohtaisesti, se on mielekästä.
Alun perin hän oli ajatellut tehdä hierojan työtä kangaskaupan pidon ohella, mutta suunnitelma muuttui.
–Kun esikoiseni täytti 14, totesin, ettei hän asu enää monta vuotta kotona. Olin jo kahdeksan vuotta harjoitellut lähtemään ajoissa töistä kotiin, enkä sitä oppisi. Yritys vei paljon aikaa, vaikka tykkäsinkin siitä tosi paljon. Päätin, etten myöhemmin itke sitä, etten ole ollut kotona, vaan tämä loppuu nyt.
Työajat ovat selkiintyneet ja perheelle jää enemmän aikaa. –Teen viikoittain päivän tai kaksi ”iltavuoroa” eli teen hierontoja myös ilta-aikaan.
SULJETTUAAN kaupan Yli-Hemminki laittoi nimensä opesijaislistalle ja oli viisi viikkoa Aapiskujan kakkosluokan opena. –Oli ihanaa pitkästä aikaa olla koulumaailmassa. Työskentelin ennen Alajärvelle muuttoa opettajana Kirkkonummella, enkä sulje sijaisuuksien tekoa pois jatkossa.
Hän pyysi puolisoaan muistuttamaan, että hieromisen ohella pitää tehdä muutakin. –Yleensä päätoimiset hierojat ovat myös fysioterapeutteja ja kuntouttajia. Nyt olen ollut välillä Muodin Top-Pisteessä tuuraamassa, jos on ollut vapaata kalenterissa.
Ettei aivan tylsää tulisi, myös ompelutöille on tilansa Citykorttelin toimitilassa. –Teen tilaustöitä tyynynpäällisistä laukkuihin ja korjausompelua, kuten pukujen muokkauksia, mutten kiireaikataululla. Hieronta on etusijalla.
