KAUHAVAN lentokenttä ja katukuva olivat viikonloppuna täynnä suunnistusväkeä, kun 75. Jukolan viesti nimellä Lakia-Jukola kisattiin 3 070 joukkueen ja 17 227 osallistujan voimin. Nämä tulivat 19 eri maasta.Venlojen viesti on järjestetty 46 kertaa. Järjestävänä tahona oli seurayhtymä, jonka ovat muodostaneet Kauhavan Wisa ja Lapuan Virkiä.
Lakeuksistaan tunnettu alue yllätti ja antoi haastetta kokeneemmallekin suunnistajalle. Voittoon ylsivät molemmissa viesteissä ruotsalaisen Stora Tuna OK:n urheilijat.
Jukolan viesti oli hyvän asialla, mukana Munuais- ja maksaliiton hallinnoimassa KYLLÄ elinluovutukselle -haasteessa. Tapahtumassa on mahdollisuus kirjoittaa elinluovutuskortti.
–Aihe on erittäin tärkeä. Haluamme omalta osaltamme olla mukana lisäämässä tietoisuutta. Tapahtuman teemana on vastuullisuus, koemme tämän yhteistyön eräänlaisena vastuullisuustekona, kertoo Lakia Jukolan pääsihteeri Pauli Mäkelä käsiohjelmassa.
Vastuullisuus näkyi kilpailutapahtumassa kaikkialla. Lakia-Jukola sitoutui ympäristöystävällisyyteen ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Kaikissa järjestelyissä näkyi tämä aate ja pyrkimys mahdollisimman pieneen ekologiseen jalanjälkeen. Oli mahdollisuus hyödyntää julkista liikennettä, roskat ja jätteet roskiksiin niin kisapaikalla kuin maastossa ja Google Play -kaupasta pystyi lataamaan Jukola-applikaation, josta sai kaiken tarvittavan tiedon ja näin pyrittiin välttämään turhaa tulostamista.
Kilpailukeskuksesta löytyi paljon eri toimintoja mediapalveluista metsäkirkkoon, ravintoloita ja herkkumyyntiä, Jukola-Kauppaa ja peseytymismahdollisuudet.
SUUREN tapahtuman järjestäminen vaati 1 700 talkoolaisen joukon, yli 100 000 talkootuntia. Kortesjärveläinen kovan luokan talkoolainen ja vapaaehtoistyöntekijä Aaro Korpi oli ensimmäistä kertaa Jukolan viestissä talkoissa.
–Olen monenlaisissa talkootöissä ollut ja tämä oli nyt sellainen ainutkertainen kokemus mikä piti vielä kokea. Äärimmäisen mielenkiintoinen kokemus on kyllä ollut. Olen täällä nyt tämän aamun ja yön ja jatkan huomiseen. Tehtävänä minulla täällä on nyt kenttähuolto, mikä tarkoittaa yleisen siisteyden ylläpitoa. Katsotaan muuttuuko tehtävä sitten jossain vaiheessa. Suvussani on paljon suunnistajia ja liikuntaharrastajia niin olihan tänne jo siitäkin syystä mukava tulla, kertoo Aaro Korpi.
“Tätä kaikkea on mukava muistella jälkikäteen”
–Nyt tuntuu hyvältä, kaikki meni kokonaisuudessaan todella hyvin, toteaa Jukolan pääsihteeri Pauli Mäkelä.
–Palaute, mitä on saatu on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaikenlaista pientä säätöä ollut tietysti tämän kokoisessa kilpailussa, mutta kokonaisuutena kaikki meni hyvin eikä suurempia ongelmia ollut. Kilpailupuoli on Jukolassa aina se tärkein eli radat, tulospalvelu, lähdön, vaihdon ja maalin toiminnot ja ne meillä pelasi kuin tanssi. Talkoolaisia lopulta oli 1 700 ja jokaisen panos oli aivan uskomattoman merkittävä. Omat fiilikset ovat kyllä hyvät ja menee hieman aikaa vielä prosessoida kaikkea. Paljon vielä jälkipuinteja ja asioita jäljellä, mutta uskon että kaikille jäi tapahtumasta hyvät fiilikset ja tätä kaikkea on mukava muistella jälkikäteen,
Hyvin organisoitu tapahtuma, ainutlaatuinen kilpailu meidän leveyksillämme, taitavat suunnistajat, mahtavat maastot, hyvä sää, hieno tunnelma, ahkerat talkoolaiset ja järjestäjätahot, siitä oli vuoden 2024 Lakia-Jukola tehty.
Sirpa Kiviaho
Enemmän juoksu- kuin suunnistuskilpailu
ALAJÄRVELÄINEN Maarit Levijoki juoksi Venlojen viestin Järviseudun Rastin ykkösjoukkueessa Anniina Rintalan, Johanna Nelimarkan ja Kati Pokelan kanssa. Järviseudun Rastilla oli Jukolassa kolme joukkuetta, kaksi naisten ja yksi miesten joukkue.
–Haettiin sitä, että kaikki löytävät oikeat rastit ja pääsevät maaliin ehjänä, ja se saavutettiin. Mukana oli myös ensikertalaisia. Joukkuesuoritus oli tuloksellisesti heikompi kuin viime vuonna, mutta tärkeintä oli, että jokainen löysi rastit. Oma suoritus sujui hyvin ja rastit löytyivät suhteellisen helposti, kertasi Levijoki viestin kulkua.
–Tuollaisessa tapahtumassa on paljon ja eritasoisia suunnistajia. Tärkeintä on kuitenkin mennä omaan tahtiin ja pysyä niin sanotusti kartalla. Kun jonkun perään lähtee, niin siinä maaston lukeminen voi jäädä ja keskittyminen omaan suoritukseen herpaantuu. Koko ajan kun pitäisi tietää, missä ollaan. Osa ottaa rastien hakuja tarkemmin ja riskeeraa vähemmän, kun kyseessä on joukkueen suorituksesta eikä pelkästään omasta.
–Järjestelyt sujuivat kaikkiaan hyvin ja mukavahan oli melkein kotometässä suunnistaa. Onhan lentokentän kova pohja ja laaja alue hyvä sijoittaa rakennelmia, autoja ja muuta. Huonona näin sen, että viitoitusta oli aika paljon ennen kuin pääsi oikein suunnistamaan ja metsään. Enemmän koin, että oli kyseessä juoksu- kuin suunnistuskilpailu, koska polkuihin ja tiestöön oli todella helppo tukeutua ja siirtyä niiltä rasteilta toiselle.
Suvi Hosionaho
Tulokset näet täältä