SAARIJÄRVEN kunnostushanke Kortesjärvellä otettiin työn alle vuonna 2009 ja valmista tuli 15 vuotta myöhemmin. Hankkeen päätöskokous pidettiin perjantaina 7. kesäkuuta. Hanketta viivästytti muun muassa viitasammakon esiintyminen alueella.
Ajatus järven kunnostuksesta sai alkunsa kylän akkojen kokouksesta, jossa he päättivät, että järvelle pitää tehdä jotain tai muuten se joutuu saattohoitoon. Tuula Mäki-Fränti kutsui kyläläiset ja mökkiläiset neuvonpitoon.
–Päätettiin, että järvi laitetaan kuntoon. Otimme yhteyttä Kauhavan kaupunkiin, joka lupasi lähteä mukaan, mikäli ranta-asukkaat ja mökkiläiset saisivat kokoon kolmasosan 300 000 euron kustannusarviosta, muistelee hanketta toteuttamassa ollut Timo Kontiainen.
Järven rannalla on 22 mökkitonttia, joiden kesken 100 000 euroa jaettiin eli jokaiselle mökkitontille tuli maksettavaa 3 600 euroa.
–Lahjoituksia saatiin jonkin verran eri yhdistyksiltä ja yksityisiltä. Oman työn osuus oli 17 000 euroa. Mökkiläiset ymmärsivät järven tilan ja halusivat kunnostaa sen. Vapaaehtoisen maksun jätti vain yksi mökki maksamatta, mutta onneksi muut maksoivat myös tämän osuuden eli 130 euroa lisää.
Hanke lähti liikkeelle hitaasti suunnittelu- ja kartoitushommilla.
–Paperit ja asiat makailivat kaupungin asianomaisten pöydillä. Jatkuvalla soittelulla aina vähän kerrallaan asia eteni, liian hitaasti. Sitten tulivat viitasammakot kuvioihin. Sammakoista tuli melkoinen ongelma; läjitysalueet ja ruoppaussuunnitelma menivät monta kertaa uusiksi. Mikään ei meinannut kelvata ELYlle, lisäaikaa haettiin useasti, ruoppausalue pieneni sammakoiden ja kustannusten nousun vuoksi.
Kontiainen kritisoi ELY-keskuksen toimintaa, koska hän katsoo viitasammakon olevan Suomessa runsaslukuinen laji.
–Sillä aikaa, kun asiat hitaasti etenivät Kauhavan kaupungilla ja ELY-keskuksessa, teimme muita parannuksia järven ympäristössä. Uimaranta kunnostettiin, sinne rakennettiin grillikatos ja biovessa. Saimme kaupungilta sinne uudemmat pukukopit. Kirkonkylään menevä kirkkopolku uusittiin. Tuota polkua pitkin kuljetettiin ennen vainajat Kirkonkylään haudattavaksi. Ilveskivelle vievälle polulle tehtiin iso kävelysilta. Järven ympäri rakennettiin vaelluspolku, johon tehtiin pitkästi pitkospuita järven päähän. Kaikki sähkölinjat neuvoteltiin Ahtävän Sähkön kanssa siirrettäväksi maan alle. Nostimme järvestä turvelauttoja virtauksen lisäämiseksi. Lautat kuljetimme läjitysalueelle, jossa piti olla sammakoiden hätistelijä. Niittoveneellä leikkasimme lumpeita kolmen vuoden aikana joka kesä noin 30 tuntia.
VIIMEIN saatiin ruoppauslupa, mutta läjitysalueiden kanssa ilmeni ongelmaa.
–Onneksi Riina ja Jaakko Isomäki sekä Mikko Mäkelä saivat Kauhavan kaupungin edustajan Aleksi Saukon avustuksella läjitysluvan pelloilleen ja näin meillä oli siiten tarpeeksi läjitysalueita.
Syksyllä 2023 järven pintaa laskettiin 50 puoli metriä. Joulukuussa aloitettiin lumen poisto ruoppausväyliltä lanaamalla ja linkoamalla ja urakoitsija alkoi jäädyttämään väyliä pumppaamalla vettä jäälle, kunnes jään vahvuus oli 60–80 senttiä.
–Tämän parempaa talvea ei ruoppaukseen voisi saada. Tammikuun 2024 viimeisellä viikolla alettiin varsinainen ruoppaus, ensin yhdelle kaivinkoneella ja myöhemmin kahdella. Traktoreita ruoppausmassojen kuljetukseen oli ensin kolme ja myöhemmin neljä. Kaivinkone tipahti jäihin muutaman kerran, mutta taitavasti urakoitsija Matti Kirsilä sai sen takaisin jäälle. Urakoitsija myös lainasi meille kaivinkonetta, jolla minä ja Mikko Mäkelä levitimme massoja läjitysalueella. Lisäksi Kauko Saarijärvi oli siellä traktorinsa kanssa. Tämä oli hankkeen oman työn osuutta.
Urakoitsija Matti Kirsilä porukoineen saa Kontiaiselta ja muilta mökkiläisiltä kiitosta: yhteistyö oli saumatonta.
–Samoin kaupungin puolesta hankkeen valvojina toimineiden Aleksi Saukko ja Kai Arvolan kanssa yhteistyö sujui hyvin. Mökkiläisistä ja kyläläisistä mukana ja suurena apuna olivat Leo Cederberg, Allan Ritala, Jaakko Isomäki, Mikko Mäkelä, Markku Mäkelä ja Kauko Saarijärvi. Isot kiitokset heille kaikille.
Ruoppaus oli valmis 4. huhtikuuta. Se kesti 46 päivää ja mutaa nostettiin järvestä 46 000 kuutiota. Pato suljettiin ja vesi nousi normaalikorkeuteen viikossa, koska järvessä on paljon lähteitä.
–Vesi on mielestäni paljon kirkkaampaa kuin ennen, toteaa Kontiainen, joka oli mukana ensimmäisestä kokouksesta viimeiseen. Ajokilometrejä sen tiimoilta kertyi tuhansia, puheluita satoja.
Järvellä on tärkeä virkistyksellinen merkitys mökkiläisten ja paikallisten lisäksi myös ohi kulkeville retkeilijöille sekä järven rannalla sijaitsevan tanssipaikka Rantamajan asiakkaille. Laaja hanke, johon mökkiläiset ovat panostaneet, heijastuu siis moneen suuntaan.
