KARI ”KK” Korhonen palasi Alajärvelle, Helluntaiseurakunnan johtavaksi pastoriksi, kesällä 2019 kuuden muualla asutun vuoden jälkeen. Yksi huomioista, joita hän on tehnyt paikkakunnalla paluumuuttonsa jälkeen, liittyy huumeiden käyttöön.
–Se on yleistynyt huomattavasti. Olen havainnut paljon 20–30-vuotiaita, joista selvästi näkee, että käyttötaustaa on. Kuten vanha viidakon sanonta kuuluu, kyllä koira koiran tuntee. Kun itse käytti aineita, näki kavereiden kävelytyylistä ja kehonkielestä, mitä tämä oli vetänyt, hitaita vai nopeita. Silmä on yhä tallella.
Huumeongelma oli olemassa jo vuonna 2000, kun Korhonen perheineen alun perin tuli Alajärvelle. Entinen huumeiden käyttäjä ja myyjä, joka oli tehnyt elämässään täyskäännöksen tultuaan uskoon vankilassa, ryhtyi vuosien mittaan tukihenkilöksi monelle nuorelle, jotka halusivat aineista eroon, ja toimi muutaman ehdonalaisvalvojana. Vuosien varrella Korhonen tiesi useita käyttäjiä, joista moni tulikin juttelemaan ja kertomaan, että tarvitsisi apua.
–Käyttö oli kuitenkin suppeammassa piirissä kuin nyt.
Alajärven katukuvassa käyttäjiä on Korhosen arvion mukaan eniten pilvellä eli kannabiksella, buprenorfiinilla, subutexilla sekä amfetamiinilla. Sekakäyttäjiäkin on paljon.
PORTTITEORIAA, että tupakanpoltosta ja miedoista huumeista päädytään käyttämään kovia aineita, pyritään Korhosen mukaan joidenkin toimijoiden taholta kumoamaan. Hänen näkemyksensä kuitenkin on, että mitä enemmän on kokeilijoita, sitä useampi päätyy kovien huumeiden pariin.
–Kyllä se on iso suunnannäyttäjä. Huumeiden laillistaminen ei vähennä ongelmaa.
Huumeet eivät ole enää vain syrjäytyneiden ongelma. Niitä käyttää yhä useampi aikuinen, joka näyttää elävän ihan normaalia elämää.
–Viihdekäyttö on varsinainen sanahirviö. Toki se pilvenpoltto, tai kukan, kuten nykyään sanotaan, joillakin pysyy hallinnassa. Iso ongelma on se, että media on muokannut huumeiden imagoa pehmeämmäksi. Kun 1985 aloitin kokeilut pilvenpoltolla, luokkakaverini kysyivät, oletko hullu. Nyt sitä poltetaan ”kaikissa” kotibileissä.
SYITÄ huumeiden käytön aloittamiselle on monia. –Ei voi sanoa, että huumeita aletaan käyttää, kun ollaan huonosta perheestä tai eroperheestä. Voi olla, että kaikki on hyvin: on paljon rahaa ja vapaa-aikaa, mutta on tottunut saamaan kaiken, tai kokee vaihtelun-, seikkailun- tai kokeilunhalua. Kaveripiiri ja porukkaan kuulumisen tunne painavat nuorilla paljon. Oman kokemukseni mukaan monesti herkemmät tyypit, taiteilijasielut, ovat niitä, jotka jäävät helpommin aineisiin kiinni.
Huolissaan kannattaa olla, jos nuoren koulumenestys heikkenee, rahan käyttö lisääntyy ja ystäväpiiri vaihtuu ja jää näkymättömiin. Tupakan haju, erikoinen haju vaatteissa, valvominen ja laihtuminen ovat myös merkkejä, joita kannattaa selvittää.
–Joku voi paeta arkea ottamalla vähän enemmän lääkkeitä, sitten aineita. Mielenterveys- ja moniongelmaisuus kietoutuvat usein yhteen huumeidenkäytön kanssa. Moni hoitaa itseään lääkkeillä ja huumeilla, vaikka amfetamiini ja kannabis ovat todella raskaita psyykelle. Jotkut käyttävät sieniä pitäen niitä vain ”luonnontuotteina”, mutta ne LSD:tä vastaavia, ja voivat jättää tosi pahoja jälkiä loppuiäksi, altistaa ja laukaista skitsofrenian.
HUUMEMAAILMA ja -kauppa muuttunut radikaalisti viime 10 vuoden aikana, kokee Korhonen. Nettikaupan vuoksi huumeiden saanti on helpompaa kuin koskaan. Kokeilijat ja käyttäjät ovat yhä nuorempia. Huumausainetakavarikoiden määrät ovat kasvaneet. Poliisi on askeleen jäljessä: kun kauppasivustoja suljetaan, uusia avautuu.
Huumekauppa levittää muutakin rikollisuutta ympärilleen. Kaupan siirryttyä nettiin aineita on helpompi saada, mutta myös myyntiin liittyvät kiristykset, väkivallanteot ja ryöstöt ovat lisääntyneet. Huumerikosten määrä on kasvanut 10 vuodessa yli 64 prosenttia, käyttörikosten 73 prosenttia, ilmenee poliisin tilastoista. Viime vuonna huumeisiin kuoli 56 alle 25-vuotiasta, määrä kaksinkertaistui 3 vuodessa.
–Fentanyylilaastarit ja voimakkaat särkylääkkeet voivat yllättää, toteaa 80 entistä kaveriaan ja ystäväänsä huumeiden takia menettänyt ja haudannut Korhonen.
–Ennen huumekauppiailla oli kasvot, ja jos myi fuulaa, joutui tilille. Koululaisille ei myyty. Nyt ei ole enää mitään sääntöjä, mikä on käyttäjällekin suuri riski.
Samalla kasvaa piilorikollisuuden määrä. –On arvioitu, että vain 10 prosenttia siitä tulee näkyviin. Se on väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista, kiristystä ja uhkailua rahan saamiseksi, mihin käyttäjän perhe voi tulla vedetyksi mukaan. Harva porukka kuitenkaan käy perheisiin käsiksi: niin syvää jengirikollisuutta täällä ei vielä ole. Käyttäjien tekemiä näpistyksiä ja varkauksia ei aina edes ilmoiteta poliisille, tai niitä ei useinkaan pystytä selvittämään priorisoinnin vuoksi. Varastetun tavaran myyminen on osa kuviota.
HUUMEBISNEKSEN lisäksi huumehoidossa liikkuvat isot rahat. Moniammatillisen vieroitushoidon vuorokausihinta voi olla 280 euroa. Hoitoon pääseminen voi olla yhteiskunnan rajallisten resurssien vuoksi vaikeaa.
Jatkuva vieroitushoidossa ravaaminen syö hoitomahdollisuuksia niiltä, joilla on kova motivaatio. Silti huumevieroitus kannattaa Korhosen mielestä maksaa. Jos hoito tekee x euroa kuukaudessa, se ei ole mitään sen rinnalla, millaista vahinkoa huumeidenkäyttäjä voi tehdä yhden illan aikana.
KORHONEN toimii itse huumevalistajana vieraillen kouluilla sekä kouluttaa ammattilaisia, viimeksi Itä-Suomen yliopiston riskienhallintakoulutuksessa.
–Minulle motivaatio ei ole käyttäjäprosenttitilastoissa, vaan haluan, että fokus säilyisi siinä yhdessäkin nuoressa, joka tekee päätöksen olla kokeilematta. Huumevalistus, joka uppoaa nuoriin, on aitoa, että esiintyjä tietää mistä puhuu. Entisen käyttäjän selviytyminen ei ole koskaan sankaritarina, se on selviytymistarina.
Asenteisiin tulee vaikuttaa jo hyvin nuorella iällä. Jos lapsi törmää mediassa jonkun jakamiin positiivisiin käyttökokemuksiin, se on signaali, samoin kuin normaalin asenneilmaston korostaminen. Huumeiden käytön ongelmista tulisi kertoa hyvissä ajoin kuulijan ikätason mukaan. –Eri ikäisille eri tasoisesti. Pääkaupunkiseudulla valistus alkaa kuudennella luokalla.
Päihteiden käyttäjät yhä nuorempia
VALTAKUNNALLISESTI lisääntynyt päihteidenkäyttö, ja käyttäjien yhä nuorempi ikä näkyvät myös Alajärvellä, todetaan Järvi-Pohjanmaan perusturvan sosiaalitoimesta. Lastensuojeluilmoitusten huolen aiheiden perusteella alkoholin osuus nuorten käyttämissä päihteissä vaikuttaa viime vuosina vähentyneen, mutta huumeiden ja lääkkeiden kasvaneen.
Myönteinen suhtautuminen päihteisiin vaikuttaa lisääntyneen erityisesti nuorten parissa. Viranomaiset tiedostavat tilanteen, ja siihen pyritään vastaamaan ehkäisevän päihdetyön keinoin ja tukitoimin. Kuitenkin ammattilaiset toteavat, että ennaltaehkäisevä päihdetyö nuorten osalta vaatisi kehittämistä niin alueellamme kuin koko Suomessa.
Joskus on tilanteita, että päihteidenkäyttö tulee vanhemmalle yllätyksenä. Sen vuoksi vanhempien on tärkeä tietää, missä ja miten nuoret vapaa-aikaansa käyttävät, korostetaan sosiaalipalveluista. Siellä ollaan tyytyväisiä siihen, että Alajärvellä nuoret osaavat itsekin hakeutua päihdepalveluihin.
AIKAISIN aloitettu päihteidenkäyttö voi aiheuttaa asiakkaalle monipäihderiippuvuuden, josta eroon pääseminen on usein pitkä prosessi. Se vaatii asiakkaalta itseltään vahvaa sitoutumista, pitkäjänteisyyttä sekä halua muutokseen. Kun motivaatio muutokseen on tapahtunut, lähdetään päihteettömyyttä tukemaan sosiaalityön ja/tai perusterveydenhuollon keinoin. Sosiaalipalveluissa halutaan toimia asiakasta tukien, kannustaen ja ratkaisukeskeisesti edeten; ei niinkään jäädä tuijottamaan epäonnistumisia, vaan katsotaan eteenpäin.
Kun asiakas tai hänen omaisensa tai läheisensä ottaa yhteyttä päihdepalveluihin, tehdään kokonaisvaltainen palvelutarpeen arvio tapaamalla asianosaiset. Asiakasta pyritään ohjaamaan, tukevaan ja motivoimaan kohti raittiimpaa elämää. Päihdetyöntekijän lisäksi asiakas pääsee osalliseksi avohuollon palveluista eli saa tilanteen mukaista apua terveyskeskuksesta, aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, psykiatriselta poliklinikalta, työterveyshuollosta, rikosseuraamuslaitokselta sekä päihdekuntoutus ja -vieroituslaitoksista.
Avohuollon tukitoimia ovat muun muassa käynnit päihdetyöntekijällä, kokemusasiantuntijan vertaistuki, vertaistukiryhmät sekä kolmas sektori ja etsivä nuorisotyö. Suunnitteilla Alajärvellä on aloittaa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä päihdeasiakkaille. Ryhmien tarkoituksena on ehkäistä yksinäisyyttä ja auttaa arjen hallintaan liittyvissä ongelmissa.
Jos avohuollon keinot todetaan riittämättömäksi, voidaan hyödyntää myös erikoissairaanhoitoa tai päihdekuntoutusjaksoja. Päihdekuntoutusjaksolle pääseminen edellyttää kuitenkin sitoutumista päihdepalveluihin.
Alaikäisten päihteidenkäytöstä johtuva huostaanotto on kallis toimenpide, eikä sekään ole varma tae tilanteen helpottamisesta. Järvi-Pohjanmaallakin huostaanottoja on tehty nuoren päihteiden käytön vuoksi. Yhden nuoren laitossijoitus maksaa vuodessa pitkälti yli 100 000 euroa. Huolestuttavaa on myös se, etteivät laitokset pysty läheskään aina vastaamaan päihteitä käyttävän nuoren tilanteeseen. Päihteidenkäyttö voi jatkua entisellään huostaanoton aikana ja sen jälkeen.
Koulujen arjessa huumeet eivät näy
HUUMEET eivät näy oikeastaan mitenkään meidän arkityöskentelyssämme, kertoo Alajärven ja Vimpelin lukioiden rehtori Marko Timo. –Toki puheita niihin liittyen on, joskus enemmän, joskus vähemmän. Mitä opiskelijoiden vapaa-ajalla tapahtuu, sitä emme tiedä kuin poliisin tilastoista. Voi olla, että vapaa-ajan käyttäjiä on.
Jamin rehtori Matti Väänänen on samoilla linjoilla. –Nuorten huumeidenkäyttö ei näy meillä juuri mitenkään. Olen ollut täällä töissä nyt neljä ja puoli vuotta, ja muistan äkkiseltään kaksi tapausta opiskelijoiden huumeidenkäyttöön liittyen, jotka ovat tulleet tietooni. Opiskelijaterveydenhuolto kartoittaa kyselyillä tilannetta, mutta ei sieltäkään ole suurempia huolenaiheita noussut.
Tuoretta ja totuudenmukaista tietoa saadaan seuraavan kerran keväällä toteutettavasta kouluterveyskyselystä, joka järjestetään joka toinen vuosi.
–On niissä tuloksissa näkynyt jo lisääntyvä myötämielisyys huumeita kohtaan. Käyttämistä koskeva osio kertoo todellisuutta, Timo sanoo.
LUKIOLLA huumevalistusta pyritään tarjoamaan vuosittain. Koulun sisältä tulevan tiedon ja valistuksen lisäksi vuosittain on käynyt joku koulun ulkopuolinen taho kertomassa päihteiden haitoista. Korona-aikana ulkopuolista valistusta ei ole saatu. –Etäyhteydellä toteutettavasta valistuksesta ei ole tarjontaa kouluille. Koulun sisäistä valistusta ovat kursseihin sisältyvät opinnot ja keskustelut.
Jamilla huumevalistustilaisuuksia on satunnaisemmin. Valistusta sisältyy pakollisiin terveysopintoihin.
MARKO Timo toimii Lions Club Vimpelin huumeasiamiehenä eli paikkakunnan nuorten keskuudessa toimivat tahot, kysyvät varoja huumeiden vastaiseen työhön hänen kauttaan.
–Tuemme kouluja ja nuorisotoimea avustamalla vierailevien puhujien palkkioissa. Tukea voivat hakea myös muut nuorison parissa toimivat tahot.
Se, millainen huumeongelma on Vimpelissä, riippuu Timon mukaan siitä, keneltä kysyy. –En osaa sanoa, onko tilanne pahentunut. Juttuja liikkuu. Tukeudumme poliisin tilastoihin, joihin yksittäinen henkilö voi aiheuttaa useamman osuman. Missään päin Suomea ei enää olla missään lintukodossa, vaan huumeiden vastaista työtä on tehtävä.
Kyselyiden perusteella niin Alajärvellä kuin Vimpelissäkin huumeita pystyy ostamaan kohtuullisen helposti, jos niitä haluaa ostaa.
–Haluamme tehdä Lionseissa, samoin kuin lukiollakin, asioita sen eteen, että edes osa mahdollisista tulevista kokeilijoista saataisiin olemaan lähtemättä sille tielle. Valistus on yhteinen juttu, jossa kodeilla on iso vastuu. Pidetään nuorista huolta, välitetään siitä mitä he tekevät.
