Kasvua edellisestä vuodesta tuli 23,2 miljoonaa euroa, vaikka havusahatavaran ja puutuotteiden markkinahinnat jatkoivat laskusuunnassa. Aikaisempien vuosien mittavien investointien myötä Keiteleen sahatavaran ja puutuotteiden toimitusmäärät kasvoivat 18 prosentilla. Paremman käyttöasteen kanssa tämä kompensoi tilannetta. Omavaraisuusaste nousi 42,3 prosenttiin kasvaneista, 24,8 miljoonan euron investoinneista huolimatta. Mittavimmat investoinnit olivat Alajärven sahan tukkikenttä, tukkilajittelija, sahansyöttö sekä Keiteleen ja Alajärven sahojen biopolttoaineiden kuivauslaitteistot.
–10 vuoden erittäin mittava investointiohjelmamme on kolminkertaistanut yhtiön liikevaihdon.
Sahatavaran kokonaistuotantomäärä supistui Suomessa tilikauden aikana 10 prosenttia koronapandemian, kansainvälisen epävarmuuden ja Keski-Euroopan laaja-alaisten metsien hyönteistuhojen vuoksi. Näiden vaikutukset Keitele Forestin toimintaan jäivät kuitenkin vähäisiksi. Se painoi eteenpäin astetta kovemmalla kaasulla.
SAHATAVARAN ja puutuotteiden kulutuksen ennakoidaan kasvavan maailmantalouden elpyessä kuluvana vuonna, mutta jäävän 2019 vuotta alhaisemmalle tasolle. Keitele Forest -konsernin tavoitteena on kuluvalla tilikaudella kasvattaa liikevaihtoa noin 10 prosenttia. 90 prosenttia Keiteleen myynnistä suuntautuu Aasiaan.
–Alajärven yksikössä kasvutavoite on 20 prosenttia, siellä ollaan nyt investoinnin jälkeisessä ylösajovaiheessa, täysiä tuotantomääriä ei ole vielä saavutettu.
Alajärven sahalla työskentelee 70 henkilöä. Kaikkiaan konserni työllistää 515 henkilöä. Välillisesti Keitele työllistää väkeä tässäkin seutukunnassa hakkuiden, puutavaran kuljetuksen ja metsän uusimisen myötä.
–Nordautomation on ollut hovihankkijamme jo 30 vuotta. Investoinneissa käytimme mahdollisimman paljon paikallisia urakoitsijoita. Toimitamme merkittäviä määriä raaka-ainetta Hoiskon ja Kauhajoen CLT-tehtaille.
HAASTEITA kuitenkin riittää kansainvälisillä markkinoilla. Euroopan lisääntyneiden hakkuiden vuoksi tukin hinta on romahtanut. Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukykyä heikentävät kilpailijamaihin nähden merkittävästi kalliimpi raaka-aineen ja energian hinta sekä kohonneet kuljetuskustannukset merikuljetuksissa. Myös euron vahvistuminen suhteessa Venäjän ruplaan sekä Yhdysvaltain ja Kanadan dollariin vaikuttaa osaltaan.
Kylävainio on huolissaan valtion toimista, joiden vuoksi sahateollisuuden kannattavuus heikkenee ja uhkaa näin toimialan kehittymistä ja investointeja sekä suomalaisen puun kysyntää tulevaisuudessa.
–Sähkö- ja polttoainemaksuissa ja -verotuksessa tulisi pyrkiä kohti Euroopan keskitasoa. Tällä hetkellä olemme kalleimpien joukossa.
Hän peräänkuuluttaa Suomen metsäklusterin tueksi päivitettyä kansallista metsäpolitiikkaa.
–Kärjeksi tulisi nostaa metsien kestävä käyttö ja sen hyödyntäminen täysimääräisesti. Suomalainen metsätalous on kansainvälisesti tarkasteltuna ekologisesti ja sosiaalisesti edistyksellistä, kestävää ja läpinäkyvää. Suomen metsien tuottama korkealaatuinen pitkän kierron raaka-aine tulisi käyttää kasvavissa määrin rakentamisen ratkaisuihin, jotka toimivat pitkän elinkaarensa ajan hiilivarastoina. Verratessa betoni- tai teräsrakentamiseen puu on ylivoimainen tuote ilmastonsuojelun kannalta. Tässä on menty jo hyvään suuntaan, mutta voisi vielä vähän terävöittää erityisesti valtion, kuntien ja yhteisöjen osalta. Puurakentamista edistämällä saadaan aikaan energiatehokkaita ja pienen hiilijalanjäljen omaavia rakennuksia, jotka muodostavat viihtyisiä ja kestävän kehityksen mukaisia asuin- ja työympäristöjä.
Kestävää hyödyntämistä on myös metsästä lähtöisin oleva uusiutuva polttoaine.
–Suomalaisten metsien kestävä hyödyntäminen on osa maailmanlaajuista ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa!
