Tuulivoimalat tuottavat kuuluvan melun lisäksi infraääntä, joka poikkeaa luonnon tuottamista äänistä selkeästi sen sykkivän ominaisuuden vuoksi. Luonnon ilmiöt, kuten tuuli tai puro eivät tuota säännöllistä teknistä sykettä. Lisäksi tuulivoimalat tuottavat infraäänisykettä lähes jatkuvasti, toisin kuin mikään muu tunnettu infraäänilähde. Kodinkoneet, kuten pyykkikone, tuottavat akustiikan asiantuntijoiden mittausten perusteella matalataajuista kohinaa, eivät infraäänisykettä.
Infraäänisyke eroaa stressaavuudessaan selvästi infraäänikohinasta. Luonnon infraäänikohina voi olla ajoittain voimakkaampaa, mutta luonteeltaan se ei ole haitallista kuten jatkuva säännöllinen syke. Tilannetta voi verrata siihen, miten paljon häiritsevämpää on rikkonaisen LED-valon välke verrattuna toimivan valonlähteen tuottamaan valoon. LED:in valoteho silmän verkkokalvolle ei ole suurta, jos sitä vertaa auringon säteilyn tehoon. Loisteputken välke aiheuttaa kuitenkin voimakkaan stressivaikutuksen, jossa kukaan tuskin pystyy nukkua tai edes työskennellä. Luonnossa tuulivoiman tuottamaa sykettä muistuttaa maanjäristyksen tuottamat infraäänet.
TUULIVOIMAYHTIÖN esittämä totuus infraäänen leviämisen laajuudesta tapahtuu teollisuuden ehdoilla. Tuulivoimateollisuuden ulkopuoliset akustiikan asiantuntijat vahvistavat, että infraäänet kaikista matalimpina taajuustasoina vaimenevat hitaimmin. Asiantuntevaa mittaustietoa on olemassa ulkomailta ja Suomen ympäristöterveys ry:n mittaamana. Suomalaismittaukset todistavat, että infraäänipäästö sykkivänä on levinnyt noin 40 60 km päähän voimaloista lähes joka päivä. Rakennettu tuulivoimala-alue on siksi terveysriski sekä oman kunnan alueella että naapurikunnassa. Lisärakentaminen merkitsee aina lisää altistumista eri tuulensuunnista ja vähemmän lepoa sykkivältä ääneltä.
Tuulivoiman suomalaisen terveysvaikutustutkimuksen mukaan annosvaste suhde on olemassa. Alle 2,5 kilometrin päässä oli kolme kertaa enemmän vakavasti sairastuneita kuin 20 kilometrin päässä. Se todistaa osaltaan syyseuraussuhteen olemassaolosta.
Tutkimuksen kokeellisen osan esitystavasta paljastuu Suomen ympäristöterveys ry:n saamien tietojen valossa, että koe sekoitettiin muilla yhtä aikaa infraäänen kanssa annetuilla altisteilla, mikä on eittämättä epätieteellinen tutkimusmenetelmä ja tulos osoitti siksi, ettei haittaa olisi. Kyse oli myös vain 10 sekunnin nauhoitetuista ääninäytteistä.
Kuulumaton infraäänisyke on tieteellisin kaksoissokkokokein osoitettu autonomista hermostoa stressaavaksi, Weichenberg et al, 2017. Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Valtioneuvoston julkaisemassa kirjallisuuskatsauksessa. Kyseessä oli tuulivoiman terveysvaikutuksia koskeva viranomaisten teettämä selvitys. Ruotsalaisprofessoreiden (G. Holm ja L. Lyttkens) tutkimuksien perusteella jatkuva stressi lisää muun muassa sydänkohtausten määrää ja diabetesta.
Sydäntutkimusta tehneen professori C-F Vahlin tutkimusryhmän johtopäätös, C-F Vahl et al. 2020, oli, että millään taajuustasolla, tehotaso ei saa ylittää 90 dBz tilapäisestikään silloin, kun altistus on jatkuva. Professori Vahlin mukaan useat miljoonat saksalaiset kärsivät tuulivoimaloiden infraäänisykkeen pitkäaikaisaltistuksen vuoksi lisääntyneistä sydänsairauksista, unettomuudesta, pahoinvoinnista ja keskittymiskyvyn puutteesta.
Valtioneuvoston julkaisema tutkimus viime keväältä osoitti, että tehotaso ylittää reilusti Vahlin tutkimusryhmän määrittelemän maksimitehotason. Suomalaisvoimalat tuottivat jopa 104 dB 10 minuutin keskiarvona. Myös noin 30 muuta saksalaistutkijaa otti jokin aika sitten voimakkaasti kantaa tuulivoiman terveyshaittaan: kyse ei ole häiriöstä vaan sairauksista. Professori A. Saltin mukaan infraäänisykettä koskeva lainsäädäntömme ei ole ajantasaista. Saksassa on käyty jo vuosia oikeustaistelua maan hallitusta vastaan tuulivoimaloiden aiheuttamista haitoista ja lisärakentaminen on lähes pysähdyksissä.
Tuulivoimarakentamiselle ja uusiutuvan energian strategioille haetaan oikeutusta maailmanlaajuisista agendoista ja kestävästä kehityksestä. Lähinäkökulmasta nämä eivät ole kuntalaisille ja kansallis-, kulttuuri- tai perinnemaisemille eduksi.
Elina Mehtätalo, MMM Siikajoki
