Kulunut vuosi oli poikkeuksellinen myös tieliikenteessä. Pääteiden liikennemäärät vähenivät koronatoimenpiteiden vuoksi erityisesti keväällä ja loppusyksystä. Koko vuoden liikennemäärä tulee olemaan noin kymmen prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.
Lähes vastaava vähentyminen näkyy tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneissa. Tilastokeskuksen mukaan loukkaantuneita oli marraskuun loppuun mennessä lähes viisi sataa – eli 11 prosenttia – vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Suhteellisesti eniten vähenivät jalankulkijoiden ja mopoilijoiden loukkaantumiset: jalankulkijoiden 20 % ja mopoilijoiden 14 %. Pienin vähennys oli pyöräilijänä loukkaantuneiden määrässä, joka oli seitsemän prosenttia edellisvuotta pienempi. Lukumääräisesti eniten vähentyivät henkilöauton kuljettajien ja matkustajien loukkaantumiset, joita oli 332 edellisvuotta vähemmän (13 %).
Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleissa vähenemistä ei poikkeusvuonna ole tapahtunut. Tämänhetkisten tietojen mukaan tieliikenteessä on tänä vuonna menehtynyt 202 ihmistä – vuonna 2019 vastaava luku oli 204 kuollutta.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen toteaa liikenneturvallisuuden parantumisen riittämättömäksi.
– Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa myös liikennekuolemat vähenivät huomattavasti poikkeusvuoden aikana. Ruotsissa päästäneen tänä vuonna alle kahden sadan ja Norjassa on mahdollista jäädä alle sadan tieliikennekuoleman. Myös Tanskassa vähennys on ollut reilu. Väkilukuun suhteutettuna liikennekuolemien määrä vuonna 2020 Suomessa tullee olemaan noin kaksinkertainen Ruotsiin ja Norjaan verrattuna, ja myös selvästi korkeampi kuin Tanskassa, Valtonen kertoo.
Turvallisuustavoitteet vaativat uusia toimia
Suomen kymmenen vuoden tavoitteena oli puolittaa liikennekuolemat vuoden 2010 määrästä. Se olisi tarkoittanut enintään 136 kuolonuhria tänä vuonna. Tuo tavoite ylittyi jo elokuussa. Euroopan Unionin uusi tavoite on puolittaa sekä liikennekuolemien että vakavasti vammautuneiden määrä tämän vuoden tasosta vuoteen 2030 mennessä.
–Kovat tavoitteet vaativat uusia toimia ja paljon työtä. EU:ssa sitoutuminen turvallisuustavoitteisiin näkyy Euroopan komission liikenneturvallisuusstrategiassa, jossa nollavisiota tavoitellaan viimeistään vuonna 2050. Vaikka liikenteen haasteissa suuri paino on ympäristökysymyksillä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, niin EU:n strategiassa korostetaan myös sitä, että turvallisuutta ei saa muilla toimenpiteillä vaarantaa. Tavoitteita tulee edistää toisiaan tukien”, Valtonen painottaa.
Suomessa on tekeillä kaksi merkittävää ohjelmatyötä, joissa linjataan toimenpiteet ja niiden resursointi liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Väyläverkkoja koskeva resursointi määritellään parlamentaarisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan kaikkia liikennemuotoja koskevaa liikenneturvallisuusstrategiaa.
–Sitoutuminen suunnitelmalliseen ja valtakunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön on elintärkeää liikenneturvallisuustyössä. Sen lisäksi, että ohjelmissa linjataan liikennehallinnonalan ja maanteiden turvallisuuskysymyksiä, tulee niissä luoda suuntaviivat myös poikkihallinnollisille toimenpiteille ja esimerkiksi kuntien liikenneturvallisuustoimenpiteille, Valtonen korostaa.
*Liikenneturvan ennakkoarvio perustuu Tilastokeskuksen ennakkotietoihin tammi-marraskuulta 2020 ja Liikenneturvan keräämiin lehtitietoihin joulukuulta 2020.
