MEILLE kaikille sattuu matkan varrella monenlaisia pieniä, isompia, harmittomia ja ikäviäkin kommelluksia. Lähes aina syynä on jonkin asian unohdus tai huolimattomuus. Joskus myös sattuma puuttuu peliin ja aiheuttaa kommelluksen. Venesataman talkoissa miehet alkoivat muistella, mitä kaikkea he olivat laittaneet ja unohtaneet auton katolle, kun olivat penkoneet avaimia taskusta. Kukkaro oli unohtunut monta kertaa ja saattanut pysyäkin katolla koko matkan ajan. Kännykkä oli myös unohtunut monelta ja olipa jollakin jogurttipurkkikin saanut kyydin katolla.
Huolimattomuus oli syynä kommellukseen, kun pidimme kurssitapaamisen suunnittelupalaveria oululaisen hotellin saunakabinetissa viidennessä kerroksessa keskitalvella joskus parikymmentä vuotta sitten. Kovien löylyjen jälkeen piti päästä vilvoittelemaan ja se hoitui mainiosti pienellä parvekkeella pyyhkeet vyötäisillä. Ovi vain loksahti lukkoon ja siinä ihmettelimme viiden miehen voimin kipakassa pakkasessa, että mitäs nyt tehdään. Olisimme voineet rikkoa ovilasin ja murtautua sisään, mutta parvekkeella sattui olemaan tikkataulu ja tikat paikoillaan, ja terävällä tikalla saimme lukon kielen kitkutettua auki.
Viimeisin kommellus sattui serkun tyttären lakkiaisjuhlassa. Juhlakenkäni oli jääneet mökille ja pengoin kaappeja, löytyisikö kelvollisia jalkineita juhlaan ja löytyihän ne. Pojat lähtivät kotoa noin 25 vuotta sitten ja heiltä unohtui melkein käyttämättömät, leveälestiset kengät yhden kaapin nurkkaan ja niin pääsin juhlaan hyvillä mielin. Olinkin ensimmäinen vieras ja siinä kätellessä ja tervetuliaismaljaa siemaillessa talon isäntä huomasi, että jalkojeni juuressa on jotakin mustaa murua ja arveli, että olin astunut johonkin sotkuun. Ilmeni, että kenkien pohjat olivat kaapissa 25-vuodessa hapertuneet ja murenivat kävellessä lopulta niin, että kannat irtosivat kokonaan. Eihän siinä kuinkaan käynyt, mutta sukkasillani olin sitten juhlissa.
Jos lukijoilla on vastaavia kommelluksia mielessään, voisin kirjoittaa niistä juttusarjan. Laitapa siis muistelosi sähköpostilla (heikki.t.salmela@gmail.com) ja jos kommelluksia tulee, niin tehdään niistä juttuja ja tietysti anonyymina.
Heikki Salmela
