Hankkeen asiakkaita ovat pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, vaikeasti työllistyvät, ikääntyneet, nuoret, maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat, kertoi projektipäällikkö Timo Hämäläinen Vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta -avauswebinaarissa 3.12.
Tavoitteena on parantaa asiakkaiden työkuntoisuutta moniammatillisen verkoston avulla, henkilön yksilölliset tarpeet lähtökohtana. Asiakkaan tilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen tuen tarpeiden osalta. Tavoitteena on, että asiakas päätyy työelämään työkuntoisena.
–Asiakkaat tulevat meille TE-palveluiden tai kuntayhteistyön kautta sisään, ja työvalmennuksella lähdetään liikkeelle. Edetään joko sillä tai yhdistämällä elintapaohjaus rinnalle. Myös ryhmävalmennus myös mahdollista. Eteenpäin mennään asiakkaan tarpeiden mukaan.
Asiakas saa siis sekä yksilöllistä tukea ja rinnalla kulkemista, että ryhmäohjausta.
Elyn:n rahoittamassa hankkeessa on mukana 10 eteläpohjalaista kuntaa ja sen budjetti on 603 000 euroa. Hanke toimii heinäkuun 2023 loppuun.
Hankkeessa työskentelee neljä henkilöä. Mikko Rissanen toimii työvalmentajana Kuusiokunnissa ja Järviseudulla eli Alajärvellä, Vimpelissä, Lappajärvellä, Evijärvellä ja Soinissa. Viides henkilö liittyy joukkoon ensi vuonna Seinäjoella toteutettavan maahanmuuttaja-pilotin merkeissä.
HANKKEESSA on kaksi osatavoitetta: toimintamallin eli verkoston ja palveluketjun luominen työkuntoisuuden parantamiseksi elintapaohjauksella ja työvalmennuksella, yritysten rekrytointitarpeiden osuvuuden parantaminen huomioiden sekä työttömien työkuntotodistusten kehittäminen.
Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari totesi, että kyseessä on briljantti hanke. –Etelä-Pohjanmaalla ollaan näissä asioissa monia muita maakuntia edellä vuosien mittaan toteutettujen hankkeiden sekä Aksilan ansiota.
Hän sanoi, että hyvinvointi lähtee unen, liikkumisen ja ravitsemuksen kolmiyhteydestä. Tutkimuksen mukaan pelkkä ihmisten liikunnan puute aiheuttaa valtiolle suoria kustannuksia vuosittain vähintään 3 500–7 500 miljoonaa euroa.
Hän muistutti, että oleellista on tietää, mihin kunkin yksilön kohdalla pyritään ja ohjeistaa yksilöllisesti, koska samat keinot eivät toimi kaikille. Teknologian avulla esimerkiksi lääkäri voi seurata asiakkaan liikkumista ja lepoa pilveen tallentuvan datan avulla, mikä helpottaa tilanteen seuraamista.
