Vuoden valtuutettuna halutaan palkita henkilö, joka on laittanut itsensä likoon valtuutettuna, tehnyt positiivisin mielin töitä kuntalaisten hyvinvoinnin sekä kunnan menestyksen ja imagon eteen.
–Tästä halutaan tehdä jonkin asteinen perinne.
Valtuutetut saivat äänestää omaa ehdokastaan kokouksen jälkeen.
VEROT päätettiin säilyttää ensi vuonna samoissa prosenteissa kuin kuluvana vuonna. Esitykset hyväksyttiin ilman keskustelua ja kritiikkiä.
–Tuloveroprosentti (22,25) on tälläkin hetkellä suhteellisen korkea verrattuna maan muuhun verotukseen, ja varsinkin tänä vuonna, jona korona on vaikuttanut kuntalaisiin, ei anna erityisen hyvää kuvaa kunnasta, jos tuloveroprosenttia lähdetään nostamaan. Se vaikuttaa myös konkreettisesti ostovoimaan, alusti Leijonanmieli.
Yleinen kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 1,10, vakituisten asuntojen 0,65, muu kuin vakituisten asuinrakennusten 1,30, rakentamattomien tonttien (kaava-alueella) 3,00, yleishyödyllisten yhteisöjen 0,00 ja voimalaitosten 3,10 prosenttia.
SF CARACAN Vieresniemi ry:lle myönnettiin 16 000 euron väliaikaisrahoitus Vieresniemen alueen kehittämiseen. –Iso kiitos yhdistykselle heidän tekemästään työstä. Takkatuvasta on tullut upea. Melankolisena vuotena on hieno nähdä, miten hankkeet menevät eteenpäin, pääasiassa talkoovoimin. Kylien kehittämisrahaa olisi tarkoitus myöntää myös ensi vuodelle.
HALOO Vimpelin ryhmä kysyi kunnanhallitukselta, mikä oli käytyjen yt-neuvotteluiden lopputulema. Marja-Leena Laakso kertoi, että henkilöstöjaoston päätöksellä suunniteltuja henkilöstön kahden viikon lomautuksia ei poikkeusolojen vuoksi toimeenpanna tänä vuonna, mutta kunnalla on taloudellinen peruste toteuttaa ne ensi vuoden puolella. Neuvotteluissa toimenpiteiksi talouden saamiseksi tasapainoon todettiin henkilöstön osalta myös tehtävien uudelleen järjestely, irtisanomiset, osa-aikaistaminen ja palveluiden uudelleen järjesteleminen niin, että sillä voi olla henkilöstövaikutuksia. Mahdolliset toimenpiteet käsitellään kyseisten ihmisten ja heidän edustajiensa kanssa, ja jos ne koskevat yli 10 henkilöä, käydään yt-neuvottelut edelleen.
Anne Niemi toi esille Keskustan valtuustoryhmän tahdon ilmaisun, jossa tuotiin esille huoli kunnassa vallinneen positiivisen yhteisöllisyyden säilymisestä ja muille ryhmille haaste avoimeen keskusteluun.
–Vain yhteistyöllä selvitään.
PASI Sova (Haloo) nosti esille kunnan mahdollisuudet ja resurssit järjestää vapaa-aikatoimen puitteissa lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Hän muistutti, että he nuoret, jotka eivät halua kilpaurheilla, haluavat vapaata tekemistä ja touhuamista. –Nuorisotila on ykkösprioriteetti. Täytyy laittaa taaloja kehiin, jos halutaan satsata nuoriin. Kunnan panostus on ollut minimaalista, resurssia pitäisi lisätä.
Leijonanmieli totesi, ettei yhden vapaa-aikatoimen työntekijän resurssi riitä kaikkeen.
–Avustuksiin tulee olla rahaa, jolla yhdistysten toimintaa voitaisiin tukea. Muuallakin kolmas sektori pyörittää harrastustoimintaa, mutta jos löytyy tarvittava määrä esimerkiksi jalkapallosta kiinnostuneita, pitää vain löytää vetäjä. En usko, että ongelmaa kaivaa kunnan puolelta rahaa toiminnan tukemiseen.
Suunnitelma on, että vapaa-aikasihteeri Ari Takala kutsuu kokoon kolmannen sektorin toimijat kartoittaakseen, mitä harrastusmahdollisuuksia he pystyvät järjestämään ja millaisilla resursseilla. Nuorisovaltuusto toteuttaa uuden kyselyn nuorten toiveista, ja heitä kuullaan asiassa. Lautakunta lähtee sen perusteella suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa. Takala muistutti, että kerhojen järjestäminen vaatii rahaa, ja jos sitä on osoittaa, kaikenlaista pystytään järjestämään. Leijonanmieli totesi, että mahdollisuuksien järjestäminen kunnan osalta vaatii rajapintatyöskentelyä eri toimijoiden kesken, mutta tiloja on löydettävissä.
–Esimerkiksi mopojen tai mopoautojen rassaamiseen, josta monet nuoret ovat kiinnostuneita. Myös kaikkien harrastusmahdollisuuksien kokoaminen kunnan sivulle auttaisi löytämään sopivia vaihtoehtoja.
Hanna Kangas (Haloo) peräänkuulutti nuoriso- ja kerhotoiminnalta säännönmukaisuutta ja jatkuvuutta, etteivät vetäjät jatkuvasti vaihtuisi. Hän totesi vanhempien olevan kartoittamaton voimavara nuorisotoiminnassa. –Monikin vanhempi voisi lähteä valvojaksi tai tälle kaveriksi, mutta asiaa ei ole selvitetty eikä toivetta tuotu esille.
Susanna Moskajärvi (ps.) totesi, että harrastamattomalta nuorelta kysyttäessä, mitä tämä haluaa harrastaa, vastaus on ”en tiedä”. –Pitää antaa vaihtoehtoja. Se, että iltaisin on säännöllistä, mukavaa, ei liian valvottua tekemistä, vaikuttaa myös koulumotivaatioon.
TERHI Honkonen (Haloo) nosti esille Aapiskujan koulun käyttäjäkyselyn, jota ei ole saatu toteutettua, vaikka se oli valtuuston yhteinen tahtotila sen selvittämiseksi, ovatko sisäilmasta huolensa ilmaisseet yksittäisiä henkilöitä vai onko oireilu ja huoli laajempaa eri käyttäjäryhmien parissa. Työterveys ei halunnut lähteä kyselyä toteuttamaan. Sisäilmatyöryhmän sihteeri Kirsi Syynimaa kertoi, että pakkasten alettua koululla tehdään sisäilmatutkimukset, otetaan näytteet kolmeen eri aikaan ja tulosten jälkeen arvioidaan asiaa uudelleen.
–Kunta omistaa tilan ja valtuusto on ylin päättävä ylin, joten jos omistajina kysymme käyttäjäkokemuksia, voimme sen toteuttaa tilaa käyttäville, tiivisti Matti Latvala (Haloo). Useat valtuutetut kannattivat ajatusta vapaamuotoisesta kyselystä, joka lisäisi avoimuutta, rauhoittaisi ihmisiä ja turhilta huhuilta saataisiin katkaistua siivet.
Moskajärvi muistutti, että niin koululaisten ja henkilökunnan henkiset ja fyysiset oireet näkyvät jossakin vaiheessa kunnan kuluina.
