Nuorisovaltuusto on vaikuttamisen ja kuntapolitiikan oppikoulu

Vimpelin nuorisovaltuusto kokoontui lukion auditoriossa. Mukana oli myös kummiluottamusmies Eija Rannanpää. Kuva: Ari Takala
Julkaistu:
Kategoria:
,
Aihe:

TÄRKEINTÄ mitä olemme saaneet olemassaolomme ajan aikaiseksi, on koirapuisto, jota rakennetaan parhaillaan, arvioi Vimpelin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Patrick Itäniemi. Koirapuisto palvelee kaiken ikäisiä kuntalaisia.

Lyhyesti luonnehtien nuorisovaltuuston tehtävä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, tehdä aloitteita, tiedottaa nuoria kunnan päättäjien toiminnasta sekä auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa.

NuVan jäsenyys tarjoaa nuorelle mahdollisuuden oppia todella paljon vaikuttamisesta ja kunnallisesta päätöksenteosta, kokee Itäniemi.

–Kunnanhallituksen kokouksiin osallistuminen on todella mielenkiintoista. Toisinaan siellä käsitellään mehukkaita aiheita, ja usein otan itsekin osaa keskusteluihin. Onneksi valtuuston kokoukset lähetetään taas netin välityksellä, jolloin kaikki kuntalaiset voivat seurata, mistä siellä päätetään!

Itäniemen mukaan Vimpelin NuValla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet.

–Olemme onnistuneet tehostamaan toimintaamme, ja tämä varmasti nostaa arvostustamme kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden keskuudessa. Suhtautuminen tuntuu olevan varsin myönteistä. Lautakunta-, tai minulla kunnanhallitustyöskentelyssä, on mielestäni erittäin tärkeää rohkeasti kysyä, jos ei ymmärrä jotain asiaa. He arvostavat, että nuorisovaltuutettu kertoo oman mielipiteensä ja huolensa tai jos kysyy selvennystä.

Vimpelin Nuorisovaltuustoon kuuluvat myös varapuheenjohtaja Maria Koivukoski, sihteeri Adalmiina Syynimaa, varasihteeri Lia Järvelä sekä Riina Kivimäki, Aleksi Savola, Veeti Hietala ja Aapo Koivukoski. Kummiviranhaltijoita ja -valtuutettuja Ari Takala, Eija Rannanpää ja Hanna Kangas.

Yhtenäisyys on Nuvalle Itäniemen erityisen tärkeää, koska se ei ole päättävä toimielin. Onneksi samanlaista tahtotilaa löytyy. Jos jostakin asiasta ollaan eri mieltä, kaikille sopiva linja pyritään neuvottelemaan, mikä vaatii yhteistyökykyä.

VIESTINTÄ on ollut NuVan asialistalla jonkin aikaa. 2. marraskuuta pidetyssä kokouksessa se päätti, että Itäniemi ottaa päävastuun viestinnästä.

–Tarkoituksena on raportoida Instagramiin joka kokouksen jälkeen, mitä päätimme. Pyrimme saamaan vimpeliläisiä nuoria innostumaan NuVan toiminnasta ja hakeutumaan mukaan ensi kevään vaaleissa.

Keväälle on suunniteltu NuVan esittelyä sekä mahdollisesti vaaleihin liittyen ehdokaspaneelia koululla toteutettavaksi.

NuVan ja oppilaskuntien hallitusten yhteistyö ei ole vielä parhaalla mahdollisella tolalla.

– Sillä kuitenkin voitaisiin saada paljon aikaan. Oma ajatukseni on, että yhteistyötä tulee pystyä tekemään, ja tähän tulee kehittää toimintamallit. Työ on vielä kesken.

Sama kokous päätti, että kunnanvaltuustossa sitä edustaa Maria Koivukoski, varalla Riina Kivimäki, kunnanhallituksessa Patrick Itäniemi (Adalmiina Syynimaa), teknisessä lautakunnassa Veeti Hietala (Aleksi Savola), sivistystoimen ostopalveluiden tilaajalautakunnassa Adalmiina Syynimaa, (varajäsen tapauskohtaisesti) ja vapaa-aikalautakunnassa Aapo Koivukoski (Lia Järvelä).

Nuorisovaltuusto päätti myös käynnistää prosessin saadakseen edustajansa Alajärven sivistyslautakuntaan ensi kauden alusta.

Ensi vuoden keväälle NuVa suunnittelee hyväntekeväisyyshuutokauppaa. Tälle syksylle suunniteltu retki peruuntui tartuntatautitilanteen vuoksi. Nelimarkan kahvilan kanssa käydään neuvotteluja nuorisoalennuksen saamiseksi.

Harrastamattomista nuorista nousee huoli

NUORISOVALTUUSTO teki yhteiskoululaisille ja lukiolaisille kaksi kyselyä, joista toinen koski kunnan nuorisotiloja ja toinen harrastusmahdollisuuksia Vimpelissä.

Annettujen vastausten mukaan iso osa nuorista harrastaa urheilua tai taidetta ja kulttuuria. Kuvataide ja piirtäminen oli suosituin taide- ja kulttuuriharrastus, sen mainitsi lähes 40 osallistujaa. Kirjallisuus, lukeminen ja runot sekä valokuvaus olivat toisella ja kolmannella sijalla, lisäksi joitakin harrastajia löytyi esittävien taiteiden kuten musiikin, teatterin, tanssin ja sirkuksen parista.

Liikuntaharrastuksista lenkkeily, kävely ja hölkkä kuuluu elämään 60 vastaajalla 139:stä. Laskettelu (50), pyöräily (noin 35), kuntosali (33) ja pesäpallo (30) olivat myös suosituimpien harrastusten joukossa. Joitakin harrastajia on koripallolla, hiihdolla, jalkapallolla, salibandylla, voimistelulla, jumpalla ja tanssilla, uinnilla, yleisurheilulla, itsepuolustuslajeilla, ratsastuksella, golfilla, keilailulla, melonnalla ja suppailulla, suunnistuksella sekä ammunnalla.

48,7 prosenttia vastaajista kertoi liikkuvansa 2–5 kertaa viikossa ja 26 prosenttia vielä useammin. 14 prosenttia liikkuu noin kerran viikossa ja sitä vähemmän liikkuvien osuus on 11,3 prosenttia.

Muista harrastuksista suosituin oli vaihtoehto ”tietokone, koodaaminen ja pelit”, jonka mainitsi harrastuksekseen 70 nuorta (vastauksia tässä kohdassa 79). Mopoilua sekä mopojen rassaamista kertoi harrastavansa noin 25 koululaista. Kalastus, pilkkiminen ja metsästys ovat yhteensä noin 39 oppilaan harrastus.

–Suurin yllätys liittyi siihen, että kysyttäessä, haluaisitko harrastaa jotakin, jos sinulla ei ole harrastusta, yli puolet vastasi kielteisesti (52,4 prosenttia 63 vastaajasta). Olisi kieltämättä mielenkiintoista tietää, miksi osa sanoo, että ei ole aikaa. Jos ei ole harrastustakaan ole, mihin aika menee? Mielestäni jokaisella tulisi olla oma mieleinen harrastus. Se ehkäisee syrjäytymistä, totesi Patrick Itäniemi.

–Kyselystä huomaa, että suurin osa harrastaa, ja osa haluaisi harrastaa vielä lisää. Suurin este harrastamiselle on harrastusmahdollisuuksien puute. Muita syitä ovat liian kalliit harrastukset, liian kaukana olevat harrastusmahdollisuudet ja kokemus huonosta pärjäämisestä harrastamisesta.

Nuoret toivoivat Vimpeliin muun muassa jalkapallo- ja lentopallokerhoa, skeittiramppia, ulkokuntosalia, airsoft-kenttää, tanssikerhoa, jousiammuntaa ja itsepuolustuslajeja.

NUORISOTILOJA käyttää puolet kyselyyn vastanneista. Yli puolella ei ollut mielipidettä aukioloaikojen riittävyydestä tai tilan viihtyisyydestä. 37 prosenttia toivoi tilan olevan auki myöhempään eli puoleen yöhön ja saman verran piti tilaa viihtyisänä. Tilaan toivottiin muun muassa lisää istumapaikkoja, enemmän tekemistä sekä parempia tuoleja ja pöytiä. Syitä, miksi Montussa ei käydä, olivat esimerkiksi liian tiukat säännöt, melu ja aukioloaikojen niukkuus.

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti