ALAJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTO päätti kokouksessaan 27. toukokuuta yksimielisesti jättää pöydälle Kraatterijärvi Geoparkin palvelusopimuksen hyväksymistä koskevan pykälän. Sopimuksessa nähtiin olevan epäselvyyksiä, joihin haluttiin saada tarkennukset ennen hyväksymistä. Kyse oli sopimuksen voimassaolo- ja irtisanomisajasta, joita voitiin valtuutettujen mukaan tulkita kahdella eri tavalla.
Alajärven maksuosuudeksi on sovittu 27 prosenttia vuotuisista kuluista eli noin 35 000 euroa. Kaupunginjohtaja Vesa Koivunen kertoi, että kun kunnista on saatu myönteiset päätökset, voi JPYP käynnistää toiminnanjohtajan rekrytoinnin.
–Näin hän voisi aloittaa työssä elo- syyskuussa.
Ylijäämä turvaa tulevia vuosia
VALTUUSTO hyväksyi viime vuoden 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen. Kaupunginjohtaja kertoi, että onnekkaitakin sattumia tuloksen eteen on tullut, mutta toiminnan virtaviivaistaminen ja ennakointi soteen siirtymisessä näkyvät.
–Nyt on jo viranhaltijatyönä valmisteltu ensi vuoden talousarviota, näkymät ovat haasteelliset johtuen pitkälti valtiovallan paineesta julkisen hallinnon menojen pienentämiseksi. Sotepuolen isoa miinusta paikataan ottamalla kunnilta.
Tulevia haasteita ovat hyvinvointialueen vuokrien odotettu leikkaus, vastaavasti tuulivoimasta voitaneen saada lisää täytettä kaupungin kassaan.
Kokoomuksen ryhmä nosti esille, että kaupungin suunniteltuja investointeja ja saneerauksia jäi tekemättä ja osa edellisen vuoden lisämäärärahoista on hyväksytty tänä vuonna vasta tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Toimintaan toivottiin johdonmukaisuutta. Elinvoimalautakunnalle toivottiin lisää resurssia toimintaedellytysten parantamiseksi.
–Ikärakenne ja tulotaso eivät lupaa hyvää kaupungin palvelusektorille. Yhteisövero putosi lähes miljoona euroa viime vuonna. Teollinen yritysrakenne palvelee rakentamista. Rakentaminen on nyt lamassa ja suuntauksen voi nähdä jatkuvan muutaman vuoden, koska veroseuraamukset tulevat aina viiveellä, huomautti Jukka Pekka Matintupa (sd.).
Jukka Joensuu (kok.) puolestaan mainitsi, että kaupunki on tehnyt voitavansa, kun on virtaviivaistanut toimia.
–Työvoiman saatavuus ja pysyvyys ovat merkittäviä seikkoja yritysten suunnitellessa isoja investointeja.
Antti-Kalle Levijoki (kesk.) muistutti, että Alajärven veroprosentti on keskimääräistä korkeampi. Se voi houkutella olemaan kirjoilla muualla, vaikka asuisi Alajärvellä.
–Veroteknisistä syistä ei saisi tulla houkutusta asumaan muualla, jolloin ei edes käyttäisi palveluita täällä.
Jukka-Pekka Finnilä (kok.) muistutti, että hyvä tulos ei ole itsetarkoitus, vaan kehittää kuntaa ja lisätä viihtyisyyttä ja palveluita.
–Monia tärkeitä vetovoimaa ja viihtyvyyttä lisääviä hankkeita on jäänyt toteutumatta.
VALTUUSTO myönsi eron Jenni Kuistille (vihr.) elinvoimalautakunnan jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen Karoliina Takamäen. Sivistyslautakuntaan valittiin Heikki Hongon (ps.) sijaan Pirjo Kantokoski.
Kuntalisän hyvinvointivaikutuksia toivottiin selvitettävän
KUNTALISÄN vaikutusten arviointi tuotiin ensimmäiseltä vuosineljännekseltä tiedoksi valtuustolle. Siinä todettiin, ettei kuntalisällä ole vielä ollut vaikutusta päivähoitopaikkojen kysyntään. Valtuutetut toivoivat, että raportissa huomioitaisiin enemmän lasten ja perheiden hyvinvointia kuin päivähoitopaikkojen määrän muutoksia.
Sivistystoimenjohtaja Vesa Kantola kertoi, että syksyllä on tarkoitus tehdä tarkempi kysely perheille kuntalisän vaikuttavuudesta ja kokemuksista sen suhteen.
Jenni Kuisti toivoi, että myös hyvinvointialueen sosiaalipuolen työntekijöitä kuultaisiin, ovatko sellaiset lapset, joiden olisi parempi olla päivähoidossa, jääneet kotiin.
–Kuntalisä on vetovoimatekijä nuoria perheitä ajatellen, sitä pitäisi mainostaa enemmän, totesi Aino Kanervikkoaho-Kataja (kd.).
Vesimaksuista äänestys
VESIHUOLTOHINNASTON muutokset aiheuttivat jälleen äänestyksen. Antti-Kalle Levijoki uudisti kaupunginhallituksessa tekemänsä esityksen, ettei vesilaitoksen alijäämää kateta veroilla, vaan tehdään hinnastoon teknisen johtajan alkuperäisen esityksen mukaiset korotukset.
–Nyt veroilla kerätään rahaa, vaikkei palvelua käyttäisikään, onko reilua, että kaikki maksavat yhteisesti?
Jukka Joensuu kannatti esitystä.
Jukka-Pekka Finnilä nosti esille, että indeksin, tason ja ALV:n korotuksen yhteisvaikutus on jopa 10 prosenttia, mikä on paljon esimerkiksi isoille lapsiperheille ja karjatiloille, missä ollaan tiukilla.
Myös Jaana Koivukoski (kok.) totesi, että korotukset iskevät perheiden ostovoimaan ja maksukykyyn.
–Laskuja voi jäädä maksamatta ja tulla maksujärjestelyitä. Onko kaikki muut keinot käytetty?
Tekninen johtaja Jouni Hänninen kertoi, että vesihuoltolaitoksen tappio syntyy jätevedestä ja Lehtimäen alueelta, missä puhdistamon liittyjämäärä toimintaan nähden liian pieni. Enemmän liittyjiä tarvittaisiin kustannusten kattamiseksi. Alijäämää on kertynyt vuosien aikana.
Viime vuonna tappiota tuli jätevesipuolelta 159 000 euroa ja vesilaitoksen ollessa 123 000 euroa plussalla kertyi 36 000 euron alijäämä. Äänestyksessä valtuusto asettui pohjaesityksen taakse 26–6 eli teknisen lautakunnan esitys maksuista tuli hyväksytyksi.
Asiasta lisää täällä
Kaupunki työllistää yli 600 henkilöä
HENKILÖSTÖRAPORTIN 2023 mukaan Alajärven kaupungin päätoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 619 henkilöä, joista vakinaisten osuus on 417 henkilöä, määräaikaisia 202 henkilöä ja sivutoimisia 89 henkilöä. Kunnallisen eläkelaitoksen ennusteen mukaan vuosien 2024–2028 Alajärven kaupungin palveluksesta siirtyy eläkkeelle 134 henkilöä, joista suurimpana ammattiryhmänä peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat, 34 henkilöä. Sairauspoissaolot ovat laskeneet ja sairastamattomien prosenttiosuus on kasvanut viime vuonna, kun sotehenkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueen palvelukseen.
Rekrytoinnin puhututtivat valtuustossa
TARKASTUSLAUTAKUNNAN arviointikertomuksen esitteli puheenjohtaja Keijo Pesu. Hän nosti esille kaupungin oma- ja vakavaraisuusluvut, jotka eivät ole kehuttavat.
–Toimintakate on heikentynyt.
Myös rekrytoinnit nousivat tässä pykäläkohdassa keskustelun aiheeksi Jukka Joensuu toivoi, että Alajärvellä voitaisiin ottaa käyttöön anonyymi hakumenettely eli rekrytoitaessa ensimmäisellä kierroksella hakemukset olisivat nimettömiä.
Raimo Vistbacka (kok.) nosti esille Vaasan hovioikeuden toukokuussa tekemän päätöksen, joka koskee viime vuonna tehtyä sivistystoimen rekrytointia. Hovioikeus kumosi päätöksen, koska hakijoiden ansioita ei oltu vertailtu johdonmukaisesti ja tasapuolisesti.
–Olisiko aihetta kouluttaa lautakuntaa? Toivon, että asiat paranevat kun meillä on uusi sivistysjohtaja.
Antti-Kalle Levijoki toivoi, että kaupungissa voitaisiin unohtaa 10 vuoden takainen säästötoimi jonka mukaisesti avautuvat työpaikat yritetään täyttää sisäisesti.
–Ei ollut tarkoitus jatkaa loputtomiin tällä tavalla että tullaan sijaiseksi ja siitä virkaan, vaan että laitettaisiin paikat reilusti auki.
Tähän arviointilautakunta olikin tarttunut ja pyysi selvitystä asiasta.
–Kaupunkilaiset eivät ole tyytyväisiä nykyiseen toimintatapaan. Avoimuutta kaivattaisiin. Uusia veronmaksajiakin täytyy houkutella paikkakunnalle, Koivukoski kertoi.
Valtuustoaloite valtuuston ja hallituksen koon pienentämisestä esille
TERHO MÄKELÄ jätti Keskustan valtuustoaloitteen, ettei kaupunki myönnä rakennuslupia eikä kaavoita tuulivoimaa metsätalouden käytössä oleville alueille. Jukka Joensuu esitti Kokoomuksen, KD:n ja joidenkin perussuomalaisten valtuutettujen allekirjoittaman aloitteen, että valtuuston ja kunnanhallituksen kokoa tarkasteltaisiin sotepalveluiden siirryttyä hyvinvointialueen vastattaviksi.