KJV:N kesän viimeiset iltarastit pidettiin Evijärven Nauriskalliolla keskiviikkona. Mukana oli neljäkymmentä lähialueen suunnistajaa.
Yksi heistä, Kuortaneella asuva Jorma Rajasaari, kertoo kiertäneensä tänä vuonna 137 eteläpohjalaiset iltarastit. Hän lähtee viikossa viisille rasteille — aina sinne, missä on mukavin maasto.
75-vuotias mies aloitti suunnistuksen jo nuorena poikana. Yli sadan iltarastitapahtuman vuositahtia on kuitenkin jatkunut vasta muutaman vuoden ajan — siitä alkaen, kun hänen poikansa menehtyi. Hän kertoo, että suunnistaminen on hänelle lääkettä.
–Varsinkin pojan kuoleman jälkeen tämä oli se paikka, jossa unohdin kaiken — ainut paikka, jossa pystyin unohtamaan arjen huolet. Sänkyyn ne tulevat, mutta eivät tänne. Jos et metsässä pysty irrottautumaan arjesta, ei suunnistamisesta tule mitään. Ihminen on täys pöllö, jos sitä painaa joku täällä, hän osoittaa ohimoaan.
Häneen vetoaa se, että suunnistuksessa käytetään koko kroppaa päästä jalkoihin: ”Joutuu kerta kaikkiaan pohtimaan”, kuten hän itse asian muotoilee. Hän ei käytä maastossa kompassia, mikä tekee suunnistamisesta tavallistakin vaativampaa — ja virheitä tulee runsaasti.
–Seikkailun maku on aina mukana, hän luonnehtii. –En mä lujaa pääse metsässä, kaatuilen vain, mutta omin jaloin kuitenkin.
Sen lisäksi, että Rajasaari nauttii luonnossa liikkumisesta, suunnistuslauma — hän viittoo ympärilleen — on hänelle erityinen porukka, joka on antanut valtavan paljon. Hän tunteekin koko Pohjanmaan suunnistajat melko tarkkaan.
–Täällä oli ihmiset, jotka ymmärsivät. He eivät ole vaativia, vaan osaavat olla.
Suunnistus ei ole ainoa fiksaatio, joka hänellä on elämänsä varrella ollut, vaan hän kertoo ajaneensa aikoinaan myös yli 800 autokilpailua.
–Kaikki on niin mahdotonta, kun ruvetaan.
