KUUSI Länsi-Suomen maakuntaa ovat laatineet luonnoksen yhteiseksi liikennestrategiaksi. Strategiaan kiteytetään alueen yhteinen näkemys. Palautetta antaa muun muassa maakunnallinen kylien yhteenliittymä, joka on huolissaan erityisesti teiden huonosta yleiskunnosta.
–Tieverkosto on nykyisellään melko kattava, mutta kunnossapidossa on toivomisen varaa, sanoo Eteläpohjalaiset Kylät ry:n puheenjohtaja Heikki Korkealaakso. Ongelmana on, kenelle teiden hoito kuuluu: onko tie valtion, kunnan vai yksityistie, yleensä ei hoida oikein kukaan.
Kaikentasoiselle tieverkostolle on tehtävä selkeä suunnitelma korjauksesta, kunnossapidosta ja turvallisuudesta. Yksityisteiden kunnossapitoon toivotaan koko maata koskevaa mallia, jolla kunnossapidon kustannukset jaetaan valtion, kunnan ja yksityisten tienkäyttäjien kanssa.
–Teiden huono kunto aiheuttaa ongelmia monella tapaa. Pahimpia esimerkkejä on se, jos kotipalvelu tai kotisairaanhoito ei pääse ikäihmisen luo, Korkealaakso sanoo.
Laitospaikkojen ja tuetun palveluasumisen paikkoja vähennetään ja maaseudulla asuu kotonaan yhä enemmän huonokuntoisia ikäihmisiä, liikuntarajoitteisia ja asumiseen muuta tukea tarvitsevia. Tieverkosto on oltava kunnossa, samoin toimivat ja luotettavat nettiyhteydet, jotka mahdollistavat etätyön, etälääkäritoiminnan, etäsairaalatoiminnan ja muut verkon kautta tuotettavat palvelut sekä yhteydet omaisiin ja ystäviin.
ETELÄPOHJALAISET Kylät ry katsoo, että junien pysähdyspaikat tulee säilyttää vähintään nykyisellään ja kehittää liikennettä myös itä-länsisuunnassa. Lisäksi junavuoroihin esitetään parannuksia.
–Helsingistä Etelä-Pohjanmaalle lähtiessä on lipun saanti kaukojunaan vaikeaa etenkin maanantaisin ja perjantaisin. Kuitenkin junasta jää Tampereelle reilusti yli puolet matkustajista ja juna jatkaa matkaa puolityhjänä Pohjanmaalle, Heikki Korkealaakso pahoittelee.
Helsinki-Tampere-välistä lähiliikennettä pitäisi kehittää. Lisäksi tulisi entistä paremmin hyödyntää pariraiteita lähiliikenteessä maaseudun ja maakuntakeskuksen välillä työpaikka-, kauppa- ja koulumatkoissa.
Lentoliikenne ei ratkaise kuin pienen osan väestöstä tarvitsemaa liikkumista. Maaseudulla valinta painottuu auton ohella useimmiten junaan, jolla matkustaminen on ympäristöystävällisempää, edullisempaa ja kokonaisajankäytön kannalta nopeampaa kuin lentäen.
–Drone-lentolaitteiden käyttö esimerkiksi tavarankuljetuksissa tulee lisääntymään laitteiden kehittyessä, uskoo Korkealaakso. Sähkötoimisina ne ovat myös ympäristöystävällinen vaihtoehto.
JOUKKOLIIKENTEESEEN maaseudulla on kehitettävä paikallisia, älykkäitä liikuttamisvaihtoehtoja sekä ihmisille että tavaroille ja palveluille. Eteläpohjalaiset Kylät ry on mukana järjestämässä Maaseudun liikennepäivää 3. lokakuuta yhteistyössä Älykkäät kylät -verkoston, liikennehankkeiden ja naapurimaakuntien kanssa. Tilaisuus pidetään verkossa.
–Auto on tulevaisuudessakin maaseudun tärkein kulkuväline, mutta miten automatkoja voisi yhdistellä helposti ja yhteisöllisesti, haluaa MaasDigi-hankkeen vetäjä Heli Siirilä selvittää. Liikkuminen muuttuu matka kerrallaan.
–Polttoaine- ja ajoneuvoverotuksessa olisi huomioitava harvaan asutun maaseudun vaihtoehtojen vähyys valittaessa ja vahvistettaessa eri kuljetusmuotoja, Heikki Korkealaakso painottaa.
Kylätaloista kehitetään tulevaisuuden maaseudulla palvelukeskuksia, joihin tuodaan säännöllisesti paikan päälle erilaisia palveluja. Niissä voi sijaita myös tavaraliikenteen jakopiste, sydäniskuri ja muita paikallisyhteisölle tärkeitä asioita.
Kaikki tulevaisuuden uudet liikenneratkaisut on toteutettava niin, ettei luontoa ja ympäristöä kuormiteta lisää. Uudet ratkaisut luovat uusia mahdollisuuksia harvaanasutulle maaseudulle niin liikkumisen kuin myös asumisviihtyisyyden parantamiseen.
–Uudet energian tuotantomuodot luovat uusia työpaikkoja – muun muassa bioenergia, maalämpö, tuuli- ja aurinkoenergia sekä pienimuotoinen kehitteillä oleva ydinenergiatuotanto. Näillä tulevaisuuden ratkaisuilla voidaan edullisesti tuottaa energiaa ihmisten ja tavaroiden liikuttamiseen.
