VIIME VUONNA luetuimpien listoilla Järviseudun kirjastoissa jyräsi kotimainen kaunokirjallisuus. Myös paikallisuus kiinnosti.
Evijärven kirjaston viiden lainatuimman kirjan joukkoon nousi kaksi evijärveläislähtöisen Christian Rönnbackan kirjaa: Kostajan merkki ja Henna Björk : Isku. Muut teokset top viidessä olivat Lucinda Rileyn Atlas, Papa Saltin tarina, Enni Mustosen Kasvattitytär ja Camilla Läckbergin Käenpoika.
Myös Vimpelissä paikallinen kirjallisuus kiinnosti.
–Oli ilo huomata, että kymmenen luetuimman kirjan joukossa oli myös kaksi vimpeliläisen kirjoittamaa kirjaa: Seppo Katajan Vimpeliläiset talvi- ja jatkosodassa sekä Heikki Salmelan Pyhän Paavon suku, kertoo Riitta Alatalo.
Vimpelissä lainattiin paljon dekkareita, Rönnbackan lisäksi Elly Griffithsin ja Donn Leonin teoksia. Tietokirjoista luetuin oli Jenni Haukion Sinun tähtesi täällä.
Lappajärvellä Mustosen, Rämön ja Rileyn teosten lisäksi viiden luetuimman joukossa oli järviseutulaisjuurisen Elina Annolan Kunnes kukkivat puut.
Alajärven pääkirjaston lainatuimmat kirjat olivat Merja Mäen Ennen lintuja, Enni Mustosen Kasvattitytär; Satu Rämön Rosa & Björk sekä Hildur, Lehtimäellä Rämön Talo maailma reunalla, Maija Kajannon Korvapuustikesä, Anna Soudakovan Mitä männyt näkevät sekä Beth O’Learyn Hukkareissu.
Kortesjärvellä aikuisten luetuimpien viisikko oli seuraava: Mustosen Kasvattitytär, Kajannon Taatelitalvi, Marja-Leena Tiaisen Lauantaitanssit, Kirsi Pehkosen Unikoita ja unelmia Jylhäsalmella sekä Eleonore Holmgrenin Viimeinen kesä.
KIRJASTON suosio on säilynyt ja käyttö lisääntynyt monella osa-alueella Järviseudun kunnissa.
–Alajärven pääkirjaston, Lehtimäen pisteen, kirjastoauton ja koulukeskuksen kirjaston kokonaislainaus kasvoi noin 3,7 prosenttia, kertoo kirjastotoimenjohtaja Maria Kanervikkoaho. Lainauksia tehtiin 197 922, lainaajia oli yhteensä 2 953.
–Lasten kaunokirjojen lainaus kasvoi 5,9 ja lasten tietokirjojen lainaus 16,7 prosenttia. Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten kirjojen lainaus kasvoi peräti 25 prosenttia, mikä selittyy venäjän- ja ukrainankielisten kirjojen kysynnän räjähdysmäisellä kasvulla.
Fyysiset kirjastokäynnit laskivat 1,6 prosenttia, mutta verkkokäynneissä oli kasvua 12,3 prosenttia ja esimerkiksi e-lehtien lainaus kasvoi peräti 64,6 prosenttia edellisvuodesta. Myös e-kirjoja, e-äänikirjoja ja e-kuvatallenteita eli elokuvia lainattiin huomattavasti edellisvuotta enemmän.
–Näyttääkin siltä, että osa kirjaston käytöstä on siirtynyt fyysisten käyntien sijasta verkkoon.
Vimpelissä fyysiset kirjastokäynnit sen sijaan lisääntyivät 18 prosentilla, kertoo Riitta Alatalo.
–Myös e-aineistojen suosio kasvoi merkittävästi.
Vimpelissä teoksia lainasi 948 henkilöä, kirjastossa käytiin 18 354 kertaa ja verkkokäyntejä kertyi 12 690, jolloin kokonaislainausten määrä oli 45 850.
Evijärvellä lainaajia oli 690, fyysisiä kirjastokäyntejä 26 925 ja verkkokäyntejä 11 146 kokonaislainauksen ollessa 56 996.
–Viime vuosi oli meillä tasaista perustoimintaa. Lainausluvuista näkee, että kirjasto on kuntalaisille suosittu palvelu, Merle Kupila toteaa.
Lappajärvellä lainaajia oli 965, fyysisiä käyntejä 27 582 ja verkkokäyntejä 13 398, jolloin kokonaislainausten määrä oli 44 523.
–Saatiin nostettua kokonaislainausmäärää verrattuna edelliseen vuoteen muutamalla sadalla. Samalla fyysiset käynnit per asukas nousivat aiempaan vuoteen verrattuna 8,31 käynnistä 9,78 käyntiin. Kirjaston alle 18-vuotiaille suunnattuihin tapahtumiin osallistujia oli yli tuplasti aiempaan vuoteen verrattuna, vaikka tapahtumia järjestettiin likimain sama määrä, kertoi kirjastonjohtaja Joona Hakalahti.
YTY-kirjastoilla oli nuorille suunnattu Harry Potter Lukuseikkailu 2 hanke, joka nosti tapahtumien ja osallistujien määriä kaikissa siinä mukana olleissa kirjastoissa.
–Kortesjärven kirjastossa lainaajia oli yhteensä 594 ja kirjaston kävijöitä 20 205 henkilöä, kertoo Päivi Lahti.
Lastenklassikkojen suosio jatkuu
VIIME VUONNA Järviseudun kirjastojen lasten kirjoissa suosiossa olivat erityisesti Miina ja Manu-, Ryhmä Hau- ja Pipsa Possu -kirjat.
–Luetuimpien listalta löytyvät meillä myös Roope Lipastin Viikinkisolmu ja Hanna Kökön Kätkö, joita on lainattu koululuokille. J. K. Rowling Harry Potter ja viisasten kivi ja Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat olivat sekä Erin Hunterin Soturikissat -sarja ovat olleet suosittuja, kertoo Merle Kupila Evijärven kirjastosta.
Lapsille ja nuorille oli tarjolla fantasiakirjallisuuden painotteinen vuosi.
–Toteutimme yhdessä Alajärven, Lappajärven, Perhon, Soinin, Vetelin ja Vimpelin kirjastojen kanssa yhteishanke Lukuseikkailu 2 : fantasian taikasauva kaikille 4.–6. luokkalaisille. Siinä oli muun muassa fantasiakirjallisuuden vinkkaustapahtumia, kirjoitus- ja piirustuskilpailu ja sen tuotoksista näyttely. Ja suosittu Harry Potter -tapahtuma kirjastossa, mihin tänä vuonna on tulossa jatkoa, lupaa Kupila.
Lappajärvellä Mauri Kunnaksen klassikot ja Tatu ja Patu -kirjat liikkuivat paljon.
–Lasten kuvakirjoista luetuimpia olivat Kunnaksen Hurjan hauska autokirja sekä Yötarinoita, Aino Havukaisen Tatu ja Patu, kauhea Hirviö-Hirviö ja muita outoja juttuja, Kristen Depkenin Martin autokoulu sekä Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli, joka tosin johtuu siitä, että sitä lainattiin koululuokille, mikä näkyy korkeana lainauspiikkinä, kertoo Joona Hakalahti.
Lasten kaunokirjoista suosittuja olivat Paula Norosen kirjat Yökoulu ja hirveä hammaskeiju, Yökoulu ja vaarallinen operaatio ja Yökoulu ja kammottava kummitusjuna, Dav Pilkeyn Kapteeni kalsari -sarjan eräs osa ja Lin Hallbergin Sinttu-kirjat.
Kortesjärven kirjastossa lasten viisi suosituinta olivat Johanna Tuomolan Jäätelökioskin arvoitus, Annika Eräpuron Hila & Ola ja Hotelli Hau, Heidi Könkään Henkselirouva ja hänen koiransa Korkki, Tuula Korolaisen Aapo ja mokapartio sekä Timo Parvelan Ella ja Yön ritarit.
–Nämä ovat kouluilla olleita oheislukemistosarjoja eli niitä joissa jokainen muksu lukee yhtä aikaa samaa kirjaa. Lasten kuvakirjat näkyvät olevan sitten näiden jälkeen kärjessä, kertoo Päivi Lahti.
VIMPELISSÄ Kuvakirjoista suosituimpia olivat Ryhmä Hau- ja Tatu ja Patu -kirjat. Lasten kirjoista luettiin eniten Risto Räppääjää ja Kapteeni Kalsaria. Nuorten kirjoissa suosiossa oli jännäri Ruusun salaisuus. Harry Potteria lainattiin sekä kirjoina että peleinä. Tähän vaikutti varmasti nuorille suunnattu Lukuseikkailu ja sen oheistapahtumat. Päiväkirjaromaanit Nolo elämäni ja Neropatin päiväkirjat olivat myös nuorten lukusuosikeissa, Riitta Alatalo toteaa.
