Kraatterijärven Geopark-statusta aiotaan juhlia lokakuussa, kaikissa neljässä kunnassa

Kraatterijärvi Geopark on viides suomalainen UNESCOn statuksen saanut Geopark. Neljä aiemmin Unescon Geopark-verkostoon hyväksyttyä aluetta ovat Rokua Geopark, Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark, Saimaa Geopark ja Salpausselkä Geopark. Kuva: Eija Pippola.
Kraatterijärvi Geopark on viides suomalainen UNESCOn statuksen saanut Geopark. Neljä aiemmin Unescon Geopark-verkostoon hyväksyttyä aluetta ovat Rokua Geopark, Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark, Saimaa Geopark ja Salpausselkä Geopark. Kuva: Eija Pippola.
Sam Leijonanmieli.
Sam Leijonanmieli.

Maaliskuun lopulla saatua UNESCOn Geopark -statusta aiotaan juhlia Järviseudulla lokakuussa, jolloin fyysinen sertifikaatti saadaan alueelle. Juhlat toteutetaan ”kiertoajelulla” jonka myötä juhlittaisiin kaikissa neljässä kunnassa eli Lappajärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä ja Alajärvellä, kertoo Kraatterijärvi Geopark ry:n puheenjohtaja Sam Leijonanmieli.

Kesälle puolestaan on suunniteltu yleisölle avointa kiertoajelua kaikissa alueen geokohteissa, jolloin ne tulisivat ihmisille tutuiksi.

–Yksi mahdollinen ajankohta on Pesisfestivaalien yhteydessä.

JPYP johtaa Geoparkin toimintaa jatkossa

Geopark-kokonaisuuden kehittäminen ja alueidentiteettiä vahvistava yhteistyö jatkuvat alueen kuntien omistaman Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n alaisuudessa. JPYP valmistelee toiminnanjohtajan palkkaamista. Työn alla on myös kuntien ja Jamin edustajien valinta yhdistyksen hallitukseen.

–Olen ajatellut, että puheenjohtajuus yhdistyksessä voisi kiertää alueen kuntien, yrittäjien ja Jamin kesken. Paljon työtä on vielä edessä, mutta nyt päästään saman pöydän ääreen laatimaan yhteistä matkailustrategiaa ja luomaan ammattimaista otetta matkailun kehittämiseen.

 Annie Laitila.
Annie Laitila.

Paljon on jo tehty, Lappajärvellä isoja investointeja

MITÄ kunnat ovat sitten tähän mennessä konkreettisesti tehneet Geoparkin eteen? JAMIssa alkava matkailualan koulutus on yksi konkreettisista toimenpiteistä. Erilaisia kyltityksiä, opasteita ja reittejä on laitettu kunnissa kuntoon samalla kun virkistys- ja matkailukohteita on kehitetty. Ne palvelevat yhtä lailla paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin.

–Lappajärvellä kunnassa konkreettisia investointeja geoparkin näkökulmasta ovat meteoriittikeskus, Onnintuvan kivinäyttely sekä esimerkiksi Kanavapuiston ja Kyrönsaaren luontopolku geomatkailullisina kohteina, kertoo viestintä- ja hankekoordinaattori Annie Laitila.

Status tuo mukanaan matkailijoita ja mahdollisuuksia

Sitä, millaisia tavoitteita ja visioita kunnilla on statuksen osalta, ei ole vielä lyöty lukkoon tai kirjattu ylös.

–Odotuksia on. Kävijämäärien kasvu muissa Suomen Geopark-kohteissa on ollut huomattava, joten uskon, että tämä tulee kiinnostamaan turisteja ja alueen matkailullista puolta saadaan kohotettua. Parhaimmillaan statuksella voisi olla sellainen vaikutus, että palvelut paranevat matkailijoiden myötä, mikä lisää vetovoimaa entisestään ja voi houkutella muuttamaan paikkakunnalle. Näin on käynyt esimerkiksi Lapissa ja Sotkamossa, pohtii Alajärven elinvoimajohtaja Jaakko Aninko.

–UNESCO-status on hyvä keino myös peilata kuntien omaa luonto-, elinkeino- ja kulttuurimatkailun laatua, sillä status antaa itsessään hyvän kriteeristön, jonka mukaan kunnat voivat tuottaa laadukkaita matkailutuotteita. Kun statuksen mukana laatu paranee, myös alueen elinvoima paranee. UNESCO-status ei kuitenkaan pysy itsellään, eikä sitä voi ylläpitää vain yksi henkilö tai vain yksi organisaatio. Jokaisen kunnan velvollisuus on pitää yllä statusta UNESCO-kriteeristön mukaisesti, toteaa Laitila.

Aiheesta meillä aiemmin julkaistua

Tämäkin saattaisi kiinnostaa sinua

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti