MARRASKUUSSA 2023 menehtynyt vimpeliläinen Esa Rentola jätti jälkeensä vahvan kädenjäljen paikalliseen nuorisoseurakulttuuriin ja monet ikimuistoiset tulkinnat. Vimpelin Kirkonkylän Nuorisoseuran puheenjohtajana vuosina 1986–1993 toiminut Esa oli nuorisoseuralainen jo kolmannessa polvessa.
–Esan molemmat vanhemmat olivat innokkaita näyttelijöitä ja nuorisoseuralaisia. Myös muita näyttelijöitä löytyy suvusta, kertoo Esan serkku Kaisa Alanen.
–Esan ikäluokasta tuli monia hyviä näyttelijöitä, esimerkiksi Seppo Koivisto on tehnyt näytelmien parissa pitkän uran.
Nuorisoseuran toiminnassa mukana oleva Helena Apilasaho muistelee lämmöllä seuran pitkäaikaista yhdistyksen jäsentä ja aktiivista esiintyjää.
–Esan taiteilijaura alkoi jo 25-vuotiaana Ruotsissa, jossa hän asui muutaman vuoden. Silloin hän lausui runoja ja esitti ensimmäisen kerran Aleksis Kiven Nummisuutarien Eskon roolin. Esa muisteli 70-vuotissyntymäpäiviensä aikaan, että olisi ollut mukana ainakin 26 näytelmäroolissa. Runoesityksiä oli varmasti sitäkin enemmän. Runoja Esa esitti niin näyttämöllä kuin juhlissa ja erilaisissa tapahtumissakin – mihin häntä vaan pyydettiin, kertoo Helena.
–Esan lempirunoilijoita olivat Eino Leino, Aleksis Kivi ja Lauri Pohjanpää. Runonlausuja Esa oli loppuun asti, vaikka kaipuu näyttelemiseenkin iti.
Itseoppinut näyttelijä täytti lavan kuin lavan
NÄYTTELIJÄNÄ Esa oli itseoppinut ja taiteellisuus näkyi myös kotona arjessa. Esan poika Jani Rentola muistaa lapsuudestaan, kuinka isä harjoitteli vuorosanoja kotona.
–Isä kokeili houkutella meitä lapsiakin touhuun mukaan, mutta vaikka olemme sosiaalisia, isän supersosiaalisuutta ei kukaan meistä perinyt. Kiinnostus kulttuuriin kyllä on periytynyt siinä mielessä, että teatterissa tulee käytyä ja nautin siitä suuresti, mutta katsojan roolissa, Jani naurahtaa.
Esaa on taiteilijana luonnehdittu lavan täyttäväksi, ilmeikkääksi, loistavaksi äänenkäyttäjäksi ja rooliinsa hyvin eläytyväksi esiintyjäksi. Nuorisoseurojen liiton hopeisella ansioristillä häntä muistettiin vuonna 1994 seuran 100-vuotisjuhlissa. Vuonna 2002 harrastajateatterin puolella Esa palkittiin maakunnallisten teatteripäivien parhaana näyttelijänä, samana vuonna hänelle myönnettiin Vimpelin kunnan kulttuuripalkinto.
–Esalla oli palo esiintyä ja olla lavalla, vaikka muuten hän oli ihminen, joka ei tyrkyttänyt tai tuonut itseään esille, sanoo Helena.
–Harva muuten tietää, että yksi Vimpelin kunnanjohtajan Sam Leijonanmielen ensimmäisistä virkatehtävistä oli käydä Esan 70-vuotissyntymäpäivillä, kertoo Kaisa.
Esiintymisen lisäksi Esa oli myös intohimoinen pesäpallon seuraaja.
–Vielä alkukesästä isä kävi peleissä, vaikka kaikesta näki, että kipuja oli jo paljon. Loppukesästä hän joutui jäädä peleistä pois, mutta silloinkin seurasi niitä kotoa käsin. Pesäpallo ja Vimpelin Veto oli niin tärkeä osa isän elämää, että ilman sitä mainintaa ei oikein voi isästä kirjoitella, naurahtaa Jani.
Vimpelin Kirkonkylän Nuorisoseura täyttää tänä vuonna 130 vuotta
17. LOKAKUUTA 1894 kokoontui joukko nuorisoseuran ystäviä ensimmäiseen kokoukseen Hemilän talon yläkertaan. Paikalle saapui kymmenkunta nuorisoseura-aatteen kannattajaa, jotka yksimielisesti perustivat Vimpelin Kirkonkylän Nuorisoseuran. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Helge Lakanen ja kirjuriksi Matti Kotkaniemi, muiksi jäseniksi A. Rankila, Matti Jaakkola, J. Haveri ja Kalle Rauhala sekä Joel Lillstrang (Lähde: Järviseudun historia).
–Lyydia ja Oskari Hakalahti, Esan Esteri-äidin vanhemmat, olivat mukana johtokunnassa vuonna 1911, kertoo Kaisa Alanen.
Alun alkaen Sääksjärven Nuorisoseuran toiminta kattoi koko Vimpelin, mutta silloiset tie- ja liikenneolosuhteet vaikeuttivat toimintaa niin laajalla alueella huomattavasti. Koska nuorisoseuraliike oli jo saanut jalansijaa varsinkin kirkonkylässä, syntyi kirkonkylään oma nuorisoseura.
