RUOKAMARSSI 2024 Seinäjoella 22. maaliskuuta laittoi maatilojen isännät ja emännät liikekannalle. Tapahtuma oli valtakunnallinen ”reiluutus” tuottajia kohtaan. Tapahtuma järjestettiin Kuopion torilla, Ylivieskassa ja Seinäjoella.
Ruokamarssin taustalla on kasvava huoli ruokaketjun tulonjaosta. Kauppojen ennätystulokset kertovat karua kieltä ja ruokaketjun alkupäässä olevat tuottajat ja ruokateollisuus vaikeroivat ahdingossaan.
Reiluutusta, ei halpuutusta
”Kauppa kuorii kermat!” ”Miksi se joka tekee eniten saa vähiten?” ”Tuotamme teille nykypäivänäkin teidän jokapäiväisen ruokanne.” Tällaisilla teksteillä oli traktoreita varustettu Seinäjoen tapahtumaan lauantaista viljelijäkokousta varten.
–Maatalous on jo pitkään elänyt kurimuksessa. Siinä missä kauppaketjut laajentavat ja rakentavat yhä komeampia kauppakeskuksia ympäri Suomen tulorahoituksella, ottaa yksittäinen viljelijä miljoonien velkoja saadakseen tehdä töitä ja pysyäkseen yhä vain kiristyvässä sääntelyssä mukana. Keskittynyt kauppa ratsastaa niin suomalaisen viljelijän kuin myös elintarviketeollisuuden kustannuksella. Tilanne on kestämätön, kertoo MTK-Kortesjärven varapuheenjohtaja Janne Autio.
Epäreiluus on tuntuvaa ja toimenpiteisiin pitää ryhtyä, kokevat viljelijät. Maanviljelijöiden tyytymättömyys ruokaketjun tulonjakoon ja tukien leikkaamiset alkavat vaikuttamaan suuresti, monen viljelijän on ollut pakko lopettaa toimintansa. Siksi toivotaankin reiluutusta eikä halpuutusta.
–Viljelijät haluavat muistuttaa viljelijäkokouksessa hallitusta tukien leikkaamisesta. Näitä tukia on leikattu koko 2000-luku. Hallitusta vaaditaan pitämään lupauksensa, sillä enää ei voi tinkiä viljelijän päästä. Toivotaan myös, että hallitus pitää huolen ruokaviennistä, ruokaketjun toiminnasta ja maanomistajan oikeusturvasta. Halutaan myös muistuttaa, että hallituksen vastuulla on maa- ja metsätalouden EU-sääntelyn kurissa pitäminen.
Tulevaisuuden tilat ovat omavaraisuuden tae
–Sinällään on myös käsittämätöntä, että Suomen isoimman maatalousrahoittajan johtaja väittää että, vain 20 prosenttia tiloista on ongelmissa. Itse väitän, että tämä 20 prosenttia tuottaa yli 50 prosenttia meidän suomalaisten ruuasta, koska ongelmissa on ne investoineet tulevaisuuden tilat. Onko meillä varaa menettää puolet omavaraisuudestamme, kyseenalaistaa Autio.
–Nyt pitäisi herätä niin kaupan, valtion, rahoittajien kuin teollisuudenkin. Omavaraisuus peruselintarvikkeissa on yksi huoltovarmuuden perusasia. Se nähtiin jo korona-aikana, siinä missä suomalaiset olivat huolissaan vessapaperin riittävyydestä, ruotsalaiset kyselivät kellä olisi myydä ruokaa. Jos ruokamarssi ei laittanut ruokaketjun tulonjaon rattaita pyörimään oikeaan suuntaan, on keksittävä muita keinoja ja pian, toivoo Janne Autio.
Sirpa Kiviaho
