Säätiön puheenjohtaja Riitta Nelimarkka ja asiamies Jaakko Seeck kertovat Nelimarkka-Rahaston haluavan tällä hankkeella olla voimakkaasti tukemassa uusiutuvan energiatuotannon kehitystä.
–Vasta asennetun aurinkopaneelijärjestelmän kustantamiseen on Nelimarkka Rahastolla ollut hyvänä syynä kansalaisten kasvava huoli ilmaston lämpenemistä aiheuttavan hiilidioksidin määrän lisääntymisestä maapallon ilmakehässä. Hiilidioksidin määrä on etupäässä kiinni fossiilisten polttoaineitten käytöstä energian tuotannossa, toteaa Nelimarkka.
Nelimarkka-museon he näkevät hyvänä esimerkkinä uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Aurinkosähkövoimala on jatkoa museossa jo aiemmin toteutetulle maalämpöprojektille, joka tehtiin kaupungin toimesta: museon uuden kokoelmasäilytystilan rakentamisen yhteydessä 2013 öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön.
–Nyt käyttöönotettu 15 KWp:n (kilowattipiikki eli suurin hetkellinen sähköteho, jonka voimala pystyy tuottamaan) aurinkovoimalaitos riittää pyörittämään myös maalämpölaitoksen pumppuja. Näiden uudistusten jälkeen ei myöskään museon piipusta enää leviä alueen havumetsiin haitallisesti vaikuttavaa rikkiä, jota polttoöljyssä on runsaasti.
Aurinkosähkövoimalan toimituksesta vastasi paikallinen sähköliike Pitkäsen Sähköasennus Oy.
–Voimala tuottaa vuodessa sähköenergiaa noin 12 000 kWh eli kilowattituntia. Tähän sähköenergian määrään vaikuttaa esimerkiksi paneelien sijainti, kaltevuus ja tietenkin vuotuinen auringon säteily. Vastoin yleistä harhaluuloa, Suomessa riittää auringonvaloa paneelien tehokkaaseen toimintaan, kertoi Ismo Pitkänen.
–Museorakennukset ovat usein jo itsessään arvokkaita kohteita paikallisen kulttuurin ja historian kannalta. Lisäksi niiden tehtävä on pitää hengissä arvokasta aineistoa myös tuleville sukupolville. Museossa sähköä kuluu esimerkiksi näyttely- ja kokoelmatilojen ilmanvaihto ja -jäähdytykseen sekä valaistukseen. Sähkön kokonaiskulutus Nelimarkka-museolla on noin 130 000 kwh vuodessa. Paneeleilla pystytään siis kattamaan noin yhdeksän prosentin osuus vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
–Vuosittaiset sähkökulut ovat museolla 13 000–14 000 euroa nykyhinnoilla, joten paneeleilla saadaan noin 1 200 euron vuosisäästöt. Kaupungille se on suoraa säästöä, koska meille ei tästä tullut investointikuluja, arvioi kaupungin tilapalvelupäällikkö Timo Ketola.
Nelimarkka-museon va. museotoimenjohtaja Soile Haapala kertoi, että säätiön kanssa suunnitellaan museoon havaintopistettä, jossa museokävijät pääsevät seuraamaan aurinkovoimalan energiantuotantoa reaaliajassa sähköiseltä näytöltä.
HANKKEELLAAN Nelimarkka-Rahasto haluaa myös tarjota esimerkin alueen muille toimijoille aurinkoenergian käytön mahdollisuudesta hyvinkin erilaisissa kohteissa samalla muistuttaen, että valtakunnan verkosta ostetun sähkön hinnassa on kolmannes erilaisia veroja ja sähkönsiirto-maksuja. Oman laitoksen tuottama energia on sen sijaan ilmaista.
–Nelimarkka-Rahastossa olemme iloissamme siitä, että projekti on valmistunut komeasti ja ennätysajassa, Nelimarkka ja Seeck toteavat.
